Synnyttäminen on turvallista Suomessa

Suomessa meneillään olevaa synnytysten keskittämistä puolustetaan paitsi taloudellisilla syillä, myös potilasturvallisuudella.

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä (1,2). EURO-PERISTAT-verkosto on seurannut 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla vuodesta 2000. Maiden väliset erot selitetään erityyppisillä väestöillä ja erilaisilla riskitekijöillä. Suomalaiset vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa (3).

Seurannan 20 vuoden aikana vastasyntyneiden kuolleisuus on vähentynyt Euroopassa niin suuremman kuin pienenkin kuolleisuuden maissa kuten Suomessa. Vuoden 2009 asetuksella yhdenmukaistettu synnynnäisten epämuodostumien kaikukuvausseulonta ennen raskausviikkoa 24 on yksi selittävä tekijä. Monisikiöisten synnytysten osuus on Suomessa hienokseltaan vähentynyt jo lähes 20 vuotta lapsettomuushoitojen järkevien käytäntöjen ansiosta.

Toisaalta tietyt raskaus- ja sikiökomplikaatioiden riskitekijät, kuten yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus, ovat pysyneet lähes muuttumattomina tai korkeintaan hyvin lievästi suurentuneet (4). Suomessa on länsimaalaisittain ja eurooppalaisittain vähäinen ennenaikaisten synnytysten esiintyvyys: 5,6 % synnytyksistä vuonna 2010 ja 5,2 % vuonna 2014 tapahtui ennen 37:ää täyttä raskausviikkoa.

Lue lisää: Poika

Suomalainen väestö on moniin muihin maihin verrattuna toistaiseksi varsin homogeenista ja äitiyshuolto hyvin toimiva ja näyttöön perustuva (5). Kaikessa emme ole onnistuneet: naisten tupakointi on yhä yleistä. Raskauden alussa tupakoivia naisia on jo 30 vuoden ajan ollut noin 15 % ja vielä raskauden lopussa tupakoivia noin 8 %, mikä on enemmän kuin esimerkiksi missään muussa Pohjoismaassa (6). Tupakointi lisää sekä äidin että sikiön riskejä, kuten keskenmenoja, kohdunulkoisia raskauksia, istukan ennenaikaista irtoamista, ennenaikaisuutta, pientä syntymäpainoa ja kohtukuolemia (7).

Suomessa meneillään olevaa synnytysten keskittämistä puolustetaan paitsi taloudellisilla syillä, myös potilasturvallisuudella. Synnytys on turvallisempi isommassa yksikössä, erityisesti vastasyntyneen kannalta. Synnytyssairaaloiden vähen­tämistä vauhdittaa säästötavoitteiden lisäksi huoli hoitohenkilökunnan riittävyydestä etenkin ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Mikä on hyväksyttävä riski synnytystoiminnassa? Hedelmällisyysluku eli yhden hedelmällisessä iässä olevan naisen synnyttämien lasten lukumäärä on 1,7. Se on pienentynyt 1970-luvun puolivälin tasolle, vaikka oli välillä 1,87. Perheiden pienentynyt lapsiluku korostaa syntymän ainutkertaisuutta ja herättää tarpeen maksimoida turvallisuus. Suurentuvien synnytysyksiköiden erityinen haaste on vahvistaa synnytysten perhekeskeisyyttä, kodinomaisuutta ja yksilöllisyyttä. Jotta liiallisen medikalisoitumisen vaara vältettäisiin, esimerkiksi keisarileikkausten osuuden säilyttäminen nykyisellä matalalla tasolla auttaa osaltaan ehkäisemään synnyttäjien ja vastasyntyneiden komplikaatioita. Synnytyspelkopoliklinikoiden toiminnan tukeminen ja kehittäminen on yhä ajankohtaista.

Turvallinen synnytys on äitiyshuollon keskeinen tavoite, ja kansainväliset luvut antavat aihetta tyytyväisyyteen. Suotuisan kehityksen jatkuminen vaatii toiminnan säännöllistä arviointia ja vireää tutkimusta. Suomi on melko pieni maa, ja synnytysten hoitokulttuurissa on merkittäviä eroja sairaaloiden kesken. Tutkimus edistää näyttöön perustuvaa äitiyshuoltoa, mikä osaltaan vähentää kustannuksia ja varmistaa laadukkaan hoidon. Hyvä syntymä antaa hyvät edellytykset hyvälle elämälle.

Kirjoittajat:

Tytti Raudaskoski
naistentauti- ja synnytysopin dosentti, osastonylilääkäri
OYS, Lasten ja naisten tulosalue, Synnytykset, naistentaudit ja genetiikan vastuualue

Lue lisää: Olipa tarkastus!

Timo Saarela
neonatologian dosentti, osastonylilääkäri
OYS, Lasten ja naisten tulosalue, Lasten ja nuorten vastuualue

Kuva: Panthermedia

Kirjallisuutta

1. Kassebaum NJ, Bertozzi-Villa A, Coggeshall MS ym. Global, regional, and national levels and causes of maternal mortality during 1990-2013; a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014;384:980–1004.
2. Mohangoo AD, Buitendijk SE, Szamotulska K ym. from the Euro-Peristat Project. Gestational age patterns of fetal and neonatal mortality in Europe: the Euro-Peristat Project. PloS One 2011:6:e24727.
3. Zeitlin J, Mohangoo AD, Delnord M, Cuttini M; EURO-PERISTAT Scientific Committee. The second European Perinatal Health Report: documenting changes over 6 years in the health of mothers and babies in Europe. J Epidemiol Community Health 2013;67:983–5.
4. THL 2014. Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet. Tilastoraportti. www.thl.fi/fi/tilastot/synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet
5. Klemetti R, Hakulinen-Viitanen T. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. THL opas 29/2013.
6. THL 2016. Pohjoismaiset perinataalitilastot. Tilastoraportti 4/2016. www.thl.fi/tilastot/pohjoismaiset perinataalitilastot
7. Marufu TC, Ahankari A, Coleman T, Lewis S. Maternal smoking and the risk of still birth: systematic review and meta-analysis. MBC Public Health 2015;15:239.

Lääkärilehden tiedepääkirjoitus numerosta 25/16.