Yksilöllisesti räätälöity terveydenhuolto tekee tuloaan

Yksilöllisesti räätälöity terveydenhuolto tekee tuloaan Kuva 1 / 1

Barack Obama, supertietokoneet, Antiikin Kreikka ja perusterveydenhuolto. Mitä tekemistä näillä on toistensa kanssa? Tätä ihmettelen yleislääketieteen pohjoismaisessa kongressissa kuunnellessani kahden norjalaisen yleislääkärin ja tutkijan Linn Getzin ja Henrik Vogtin ajatuksia siitä, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan.

Aloitetaanpa Obamasta. Tämän vuoden tammikuussa presidentti Obama esitteli vision, jossa jokainen amerikkalainen voi tulevaisuudessa saada tarkan ennusteen elimistönsä tulevaisuudesta ja tehdä sen perusteella omat johtopäätöksensä. Tämä perustuu suurella ihmisjoukolla suoritettujen tarkkojen mittausten perusteella tehtyihin laskelmiin. Lisäksi mahdolliset lääkehoidot voisi tulevaisuudessa räätälöidä siten, että haittavaikutukset voidaan tietää jo ennalta ja näin ollen välttää.

Obaman puhe heijastelee mielestäni sekä uskoa uuden teknologian mahdollisuuksiin, että amerikkalaista ajatusmaailmaa yleisemminkin: Jokainen ihminen on rationaalisena olentona viime kädessä itse vastuussa omista valinnoistaan.

Ajatus hoitojen henkilökohtaisista räätälöinneistä ei kuitenkaan ole mitenkään uusi. Jo Hippokrates oli siitä mieltä, että jokaisen ihmisen terveys ja myös sairaudet ovat erilaisia. Myös Obama totesi puheessaan, että lääkärit ovat tähänkin saakka ymmärtäneet jokaisen potilaan olevan erilainen. Esimerkiksi lääketutkimuksissa on tähän saakka kuitenkin pyritty keräämään tietoa suuresta ihmisjoukosta, jolloin saadaan selville se, miten lääke keskimäärin vaikuttaa. Ongelmana on tietysti se, ettei tällaisen tutkimuksen pohjalta pysty vetämään luotettavia johtopäätöksiä siitä, miten lääkeaine tulee juuri yksittäisen ihmisen kohdalla vaikuttamaan.

Kyse on ikään kuin todennäköisyydestä. Moni hyötyy, mutta joku saa haittoja. Ongelmaan toivottiin ratkaisuja ihmisen genomin kartoittamisen myötä ja lisäksi projektin uskottiin tuovan paljon tietoa erilaisten sairauksien synnystä. Tuloksia on toki saatu esimerkiksi erilaisten syöpien hoitoa suunniteltaessa sekä taudeissa, jotka johtuvat yhden geenin virheistä.

Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat toistaiseksi olleet kuitenkin vähäisemmät kuin alun perin toivottiin. Elämä on osoittautunut monimutkaisemmaksi kuin tutkijat olivat arvelleet. Olisiko sitten mahdollista kerätä kaikki mahdollinen tieto yksittäisen ihmisen elimistön toiminnasta ja luoda sen pohjalta ennuste siitä, mitä tulevaisuudessa todennäköisesti tulee tapahtumaan?

Obaman lisäksi muutkin tuntuvat uskovat tämän olevan mahdollista. Tälle lääketieteen suuntaukselle en löytänyt hyvää suomenkielistä termiä, mutta englanniksi käytetään nimitystä personalized medicine, joka tarkoittaa käsittääkseni osapuilleen henkilökohtaisesti räätälöityä lääketiedettä. Erilaiset hoitomuodot pyritään suunnittelemaan henkilökohtaisesti yksilön geneettiseen profiilin ja erilaisten mittaustulosten perusteella.

Teknologia tekee jo tuloaan. Esimerkiksi älypuhelimeen on mahdollista ladata erilaisia terveyssovelluksia, jotka mittaavat erilaisia asioita käyttäjästä ja esittävät niiden pohjalta suosituksia. Käynnissä olevaan kehitykseen liittyy myös erilaisia uhkakuvia. Eräs tärkeä kysymys on se, kuka nämä terveystiedot omistaa. Mikäli kyseessä on kaupallinen toimija, liittynee asiaan erilaisia taloudellisia intressejä. Erilaista seulontaa ja turhia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä esitetään jo nykyisellään olevan liikaa ja on vaikea kuvitella, miten ainakaan alkuvaiheessa näiden määrä vähenisi lisääntyvän mittauksen myötä.

Toinen kongressiin osallistujien mieltä askarruttanut seikka oli se, kyetäänkö tulevaisuutta kuitenkaan ennustamaan, vaikka mittaustarkkuus paranisikin. Ihminen on kokonaisuus, joka koostuu hyvin monimutkaisista eri tasoilla toimivista verkostoista. Voikin kysyä, millä perusteella ihmiselimistön toimintaa uskotaan pystyttävän laskea vuosikymmenien päähän, kun nykyiset supertietokoneet eivät osaa ennustaa kovinkaan luotettavasti edes ylihuomisen säätä. Kvanttimekaniikka ja kaaosteoria nousivat esiin asiaa pohdiskeltaessa. Lisäksi huolta herätti myös eriarvoistuminen. Hyötyvätkö kehityksestä pääosin ne, jotka muutoinkin ovat jo terveitä ja siten motivoituneita seuraamaan terveyttään?

Aleksi Varinen
Kirjoittaja on yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri.

Oletko jo lukenut nämä?