Laskuharjoituksia

Ensimmäinen kerta apteekissa vuoden alussa yllätti, kirjoittaa Leena Mallat.

Ensimmäinen kerta apteekissa vuoden alussa yllätti. Olin unohtanut, että tänä vuonna lähes kaikilta otetaan Kelan korvaamista lääkkeistä 50 euron omavastuu. Kiinnostuin maksusta se verran, että kotiin päästyäni yritin selvittää jääkö maksamani 50 euroa kokonaan valtion hyväksi, vai hyödynkö minä muista Kelan vuoden alun muutoksista, joilla on tarkoitus parantaa sairastavien kykyä selvitä lääkekuluista. Onhan esimerkiksi peruskorvattavien reseptilääkkeiden korvausprosentti noussut 35 prosentista viidellä prosentilla eli 40 prosenttiin ja vuosiomavastuuta on laskettu.

Ajattelin myös, että eläkeläiselle tekee hyvää rasittaa aivojaan ja treenata prosenttilaskua.

Oletin, että pärjään tämän vuoden samoilla lääkkeillä ja samoilla lääkemäärillä kuin viime vuoden ja että minulle määrättyjen lääkkeiden hinnat pysyvät suurin piirtein samoina. Kalleimmat lääkkeeni ovat ns. alemman erityskorvausryhmän lääkkeitä, jossa korvausprosentti pysyy samana. Niihin menee siis saman verran rahaa kuin ennenkin. Peruskorvattavat lääkkeeni ovat kohtuullisen edullisia, joten niissä viiden prosentin korotus Kelan maksamaan korvaukseen tuo vain pienen säästön, vuodessa noin viisi euroa. Kuulun ainakin vielä ja toivottavasti pitkään niihin, joilla omavastuita ei kerry yli vuotuisen lääkekaton. Sen alentaminen ei siis vaikuta. Eli valtio hyötyy maksamastani viisikymppisestä 45 euroa.

On toki selvää, että edelleen hyödyn siitä, ettei minun tarvitse maksaa koko lääkelaskuani itse, vaan sitä tuetaan. Ymmärrän myös valtion logiikan: kun otetaan pieni summa kuten 50 euroa tarpeeksi monelta ihmiseltä, siitä tulee yhteensä iso summa säästöä. Ymmärrän kuitenkin vielä paremmin ihmisten kritiikin tähän valtiovallan valitsemaan säästökohteeseen. Lääkärin määräämistä lääkkeistä ei pysty säästämään kuin jättämällä ne hankkimatta. Pitkän päälle se vasta kallis vaihtoehto on. Sitä paitsi 50 euroa ei ole pieni raha tavalliselle ihmiselle eikä varsinkaan pienituloiselle.

Leena Mallat
Kirjoittaja on 63-vuotias eläkkeellä oleva toimittaja, joka on sairastunut rintasyöpään, lymfoomaan ja eteisvärinään.

Lue Leena Mallatin aikaisempia kirjoituksia:

Kolme värisevää serkusta
Missä syy painoni nousuun?
Voisitteko kammata hiukseni?