Koko tartuntatautitilanne kytee

Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.

Maria Nummela
Hyvinvointialueuudistus huolettaa Mia Kontiota. Rokotusten järjestäminen on ollut kuntien kontolla, vuoden vaihduttua vastuu pirstaloituu eri yksiköiden alle. – Katsooko kukaan kokonaisuutta?

Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen Ukrainasta pakenevien mukana – tätä ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio luullutkaan.

– Niin kauan kun meillä on hyvä rokotuskattavuus, ei riskiä juuri ole. Toki rokotesuojasta pitää huolehtia myös maahan tuleville.

Sodan alta paenneiden osalta tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että heistä moni on alkuun kulkenut maahanmuuttoviranomaisten ohi. Mahdollisesti puuttuneiden rokotteiden osalta THL antoi keväällä selkeät ohjeet terveydenhuollolle, joka on antanut täydentäviä rokotuksia tarpeen mukaan.

Tauti ei ole nostanut päätään muuallakaan Euroopassa. Tilastojen mukaan tuhkarokkoa löytyy alueella eniten Tadzhikistanista ja Turkista – ihan niin kuin ennenkin. Vuoden 2022 alusta tuhkarokkotapausmäärissä on havaittavissa pientä nousua Euroopassa. Maailmanlaajuisesti todettujen tapausten listalla kärkipäässä ovat väkirikkaat Etiopia, Intia, Nigeria, Pakistan ja Somalia.

Matkailun minimoituminen korona-aikana näkyy määrissä selvästi. Vuonna 2021 Maailman terveysjärjestö WHO raportoi Euroopasta alle pari sataa tuhkarokkotapausta. Vuotta aiemmin näitä oli 12 200. Osa laskusta voi selittyä sekä korkeammalla kynnyksellä hakeutua hoitoon että vähäisemmällä testauksella korona-aikana.

Tuhkarokko on indikaattori tulevasta

Tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan olevan MPR-rokotteen tauteja ei Suomessa mielletä herkästi tärkeiksi. Osa pitää näitä käytännössä hävitettyinä.

– Koko tartuntatautitilanne kytee maailman tilanteen muutosten vuoksi. Poliokin nosti juuri päätään, Kontio muistuttaa.

– Tuhkarokko on ensimmäinen indikaattori herkimmin tarttuvana, polio on hitaampi.

Valtakunnallisen neuvolarokoteohjelman lukujen osalta ihan pienten lasten rokotuskattavuus on pysynyt samalla tasolla, vuosina 2019–2020 syntyneiden osalta prosentin sisällä. Vuonna 2019 syntyneiden viitosrokotteen kattavuus on vähintään 97,3 prosenttia, todennäköisesti korkeampi.

Koronapandemian alussa neuvolarokotusten kattavuudessa tapahtui pieni notkahdus, mutta poikkeama on saatu hyvin korjattua.

– Vanhemmat ovat hyvin huolehtineet väliin jääneiden rokotusten ottamisesta viiveellä.

Koronapandemian vuoksi THL:lla on rästissä paljon tilastointeja, mukaan lukien lasten rokotusohjelman tiedot. Tiedotus on ollut pandemiaan liittyvien lukujen osalta päivittäistä ja vienyt resursseja toisaalta.

– Jatkossa korona tulee olemaan tauti muiden joukossa, joten raportoinninkin pitäisi siirtyä kohti normaalia.

Sikotauti ei ole kiinnostava

Kukaan ei ole kovin huolissaan sikotaudista, edes Maailman terveysjärjestö WHO ei tätä seuraa.

– Sitä pidetään niin lievänä, ettei se ole kiinnostava. Silti meilläkin on muutama tapaus vuosittain.

Sikotauti on MPR-rokotteen heikoimmin tartunnalta suojaava komponentti. Läpäisytauteja tulee, mutta vakavilta taudeilta suoja on hyvä. Rokotteen paras osa on vihurirokkoa vastaan.

– Suoja on lähes täydellinen. Tästä ei tule läpäisyinfektioita eivätkä rokotetut tartuta toisia, Kontio toteaa.

– Tauti olisi periaatteessa mahdollinen hävittää maailmasta.

Jostain syystä Puola raportoi vuosittain vihurirokkotapauksia, viime vuonna alle 100. Näistä laboratoriovarmennettuja on alle puolet. Puolassa on mahdollisesti enemmän tartuntoja, sillä poikien rokotukset aloitettiin maassa huomattavan myöhään ja rokottamattomia miehiä on paljon.

Aikoinaan vihurirokkorokotukset aloitettiin tytöistä, sillä tauti on sikiölle vaarallinen. Suomessakin on harvakseltaan tapauksia, joissa vihurirokkovirus on aiheuttanut ongelmia raskauden aikana. Näissä tilanteissa useimmiten kyse Kaukoidästä Suomeen saapuneesta henkilöstä, joka on saanut tartunnan lähtömaassa.

Flunssaoireilla läpi tuhkarokon

Tuhkarokkorokote on lähes yhtä hyvä kuin vihurirokkorokote. Tiedossa on erittäin vähän tapauksia, jossa rokotettu olisi tartuttanut tuhkarokkoa eteenpäin.

– Tauti saattaa mennä flunssana ainakin tuplarokotetuilla, ja näin olla jäädä huomaamattakin.

Vuonna 2021 Suomessa todettiin kolme tuhkarokkotapausta. Kaikki olivat rokottamattomilla, alle 18 kuukauden ikäisillä lapsilla. Näistä kaksi oli saatu ulkomailta, ja kolmas aiheutui kontaktista ulkomailta tuotuun tapaukseen.

Ukrainasta pakoon lähteneet eivät siis tuoneetkaan mukanaan epidemiaa, vaikka tällaiseen varauduttiin.

Maria Nummela

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?