Ablaatiohoito osoittautui lääkehoitoa paremmaksi potilailla, jotka potevat kohtauksittaista eteisvärinää. JAMA:ssa julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa pelkästään ablaatiolla hoidetuilla potilailla oli kahden vuoden seurannassa vähemmän toistuvia eteisperäisiä rytmihäiriöitä kuin lääkehoitoa saaneilla.
Molemmissa ryhmissä rytmihäiriöiden uusiutuminen oli kuitenkin melko yleistä. Ablaatioryhmässä eteisperäinen rytmihäiriö uusiutui 54 % ja lääkehoitoryhmässä 72 % potilaista. Elämänlaadun raportoitiin parantuneen molemmilla hoitomenetelmillä.
Tutkimukseen osallistui 127 potilasta, jotka ei olleet aiemmin saaneet lääkehoitoa eteisvärinään.
Tulokset tukevat laajemman, vuonna 2012 NEJM:ssä julkaistun pohjoismaisen tutkimuksen tuloksia. Siihen osallistuneen KYS Sydänkeskuksen professori Juha Hartikaisen mukaan Pohjoismaat ovat eteisvärinän ablaatiohoidon tutkimuksen edelläkävijöitä.
Ablaatioiden määrää olisi hänen mukaansa Suomessa tarvetta lisätä.
– Tämä ja aiemmat tutkimukset kannustavat hoitamaan eteisvärinää entistä paremmin. Lääkehoito ja ablaatiohoito ovat osoittautuneet tutkimuksissa tehokkaiksi ja turvallisiksi. Lääkehoito on edelleen ensisijainen hoito eteisvärinän estossa, mutta jos lääke ei potilaalle sovi tai tehoa, niin siirrymme herkästi ablaatiohoitoon.
Hänen mukaansa ablaatiohoito on ensisijainen hoito, jos lääkehoito ei jostain syystä tule kyseeseen.
– Jos potilas ja etenkin hänen sydämensä ei ole terve, niin ablaatiohoidon ja lääkehoidon tulokset ovat huonompia kuin edellämainituissa tutkimuksissa. Näilläkin potilailla käytetään sekä lääkehoitoa että ablaatiohoitoa eteisvärinän estämiseksi, mutta varsin usein tyydytään myös eteisvärinärytmiin.
– Suin päin ablaatioon ei pidä lähteä. Suomessa ei siihen vielä olisi kapasiteettiakaan, Hartikainen jatkaa.
Eteisvärinän hoidossa ablaatioita tehdään kaikissa viidessä yliopistosairaalassa. Vuonna 2012 toimenpiteitä tehtiin yhteensä noin 600.
Ablaatiohoidosta hyötyy 75–80 % potilaista. Osa ei tarvitse sen jälkeen enää lainkaan rytmihäiriön estoon tarkoitettua lääkehoitoa, osalle potilaista lääkehoito aiemmin tehoton lääkehoito alkaa tehota vasta ablaation jälkeen.
Uusintatoimenpide tarvitaan noin kolmannekselle: sydänkatetrilla eteisalueelle polttamalla tehty arpilinja paranee joskus niin, että se alkaa uudelleen johtaa sähköä ja eteisvärinä uusii.
Hartikainen muistuttaa, että vaikka ablaatiohoito on tutkimuksissa osoittautunut hieman lääkehoitoa tehokkaammaksi, niin oikein kohdennettu lääkehoito on varsin turvallista ja tehokasta eteisvärinän hoitoa.
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva: Panthermedia
➤ Katetriablaation tavoite on eristää sydämen muista kudoksista ne pesäkkeet, joista eteisvärinä lähtee liikkeelle.
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
