Antibiootti tehoaa lievään umpilisäketulehdukseen

Lievän umpilisäketulehduksen vuoksi hoidettujen potilaiden elämänlaadussa ei ollut eroa leikkaus- tai antibioottihoidon välillä pitkäaikaisseurannassa.

Lievässä umpilisäketulehduksessa antibioottihoito säästi merkittävästi hoidon kokonaiskustannuksia leikkaushoitoon verrattuna. Vuoden seurannassa lievän umpilisäketulehduksen leikkaushoito oli 1,6 kertaa kalliimpaa kuin antibioottihoito. Nämä havainnot teki LL Suvi Sippola väitöstutkimuksessaan.

Lievän umpilisäketulehduksen vuoksi hoidettujen potilaiden pitkäaikaisseurannassa elämänlaadussa ei ollut eroa leikkaus- tai antibioottihoidon välillä. Tutkimuksen mukaan hoitotyytyväisyydessä ei ollut eroa leikkaushoidon ja onnistuneen antibioottihoidon välillä.

– Antibioottihoitoryhmän leikkaushoitoon päätyneet potilaat olivat hoitoonsa vähemmän tyytyväisiä, mutta näistäkin potilaista kolmasosa olisi kuitenkin uudelleen valinnut alkuperäisen antibioottihoidon, Sippola kertoo tiedotteessa.

Matala-annoksinen tietokonetomografia on luotettava

Väitöstutkimuksessaan Sippola tutki matala-annoksista tietokonetomografiaa (TT-kuvausta) ja osoitti sen olevan tavallista TT-tutkimusta vastaava tarkkuudeltaan sekä akuutin umpilisäketulehduksen että tulehduksen vaikeusasteen osoittamisessa.

Hänen mukaansa matala-annoksisen menetelmän aiheuttama säderasitus oli merkittävästi pienempi verrattuna normaaliin vatsan alueen TT-kuvaukseen.

– Tällä on suuri merkitys, sillä umpilisäketulehduspotilaat ovat pääasiallisesti nuoria aikuisia, hän sanoo tiedotteen mukaan.

Tablettimuotoinen lääkitys riittää lievässä umpilisäketulehduksessa

Sippolan väitöstutkimus selvitti hoitoon käytettävän antibioottihoidon optimointia vertailemalla yhdistelmähoitoa pelkkään tablettimuotoiseen lääkitykseen ja osoitti, että lievässä umpilisäketulehduksessa pelkkä tablettimuotoinen lääkitys riittää.

Sippola toteaa, että vuoden seurannassa 70,2 prosenttia tablettimuotoisella ja 73,8 prosenttia yhdistelmälääkityksellä hoidetuista potilaista ei tarvinnut leikkaushoitoa eikä ryhmien välillä ollut eroa komplikaatioissa.

– Jatkossa tällä voi olla merkittävä vaikutus sairaalahoidon tarpeen vähenemiseen, mikä korostuu etenkin näin COVID-19 pandemian aikana, Sippola mainitsee tiedotteessa.

LL Suvi Sippolan väitöskirja Uncomplicated Acute Appendicitis- Studies on Diagnosis and Treatment Outcomes tarkastetaan Turun yliopistossa 20. elokuuta.