Apteekkialan sääntelyn purku jakaa mielipiteet

Keskustelu apteekeista käy kuumana, mutta puhutaanko siinä edes oikeista asioista?

Apteekkialan sääntelyn purku jakaa mielipiteet Kuva 1 / 1

Halpoja lääkkeitä vai kalliita lääkkeitä? Säästöä vai lopulta vain lisämenoja? Tienaavatko apteekkarit liikaa? Pitäisikö apteekkimarkkinat ja lääkkeiden hinnat avata kilpailulle?

Keskustelu apteekkialan uudistamisen tarpeesta käy suurin mainingein.

Innokkaasti keskusteluun osallistunut kansanedustaja Antero Vartia (vihr) jätti lokakuussa lakialoitteen, jossa esitetään, että apteekkien määräsääntelystä luovuttaisiin ja hinnoittelussa siirryttäisiin täydestä hintasääntelystä enimmäishintoihin.

Vartia uskoo, että tällä tavoin saavutettaisiin merkittäviä säästöjä valtion lääkekorvauksissa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa asia nähdään samansuuntaisesti.

– Lainsäädännössä on useita kilpailua ja tehokkuutta heikentäviä tekijöitä. Tärkeimmät muutokset olisivat ­tarveharkinnasta eli apteekkien mää­räsääntelystä ja vähittäishintasääntelystä luopuminen, sanoo erikoistutkija Sari Valliluoto Kilpailu- ja kuluttaja­virastosta.

– Päätöksen apteekin perustamisesta ja sijainnista tulisi perustua viranomais­harkinnan sijasta asiakaskysyntään ja yrittäjän omaan harkintaan, Valliluoto sanoo.

– Vähittäismyynnin nykysääntely ­estää apteekkialalla elinkeinotoimin­nalle ominaisten markkinamekanis­mien toiminnan ja kilpailun mukanaan tuomat hyödyt.

Ensin apteekit ja sote-uudistus

Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi ­sosiaali- ja terveysministeriöstä näkee, ­että tärkeämpää olisi keskustella siitä, mikä on avohuollon apteekkien asema ja tehtävät sote-uudistuksen myötä.

– Painottuuko apteekkien tehtävä tulevaisuudessa lääkkeiden jakeluun, lääkeinformaatioon, lääketurvallisuuteen? Saisiko apteekeista terveysneuvontaa tai rokotuksia? Nämä asiat pitää keskustella ensin.

Närhi näkee, että tällä hetkellä keskustelussa yksinkertaistetaan monimutkaisia asioita.

– On olemassa muitakin lääkehuoltoon liittyviä ongelmia, kuten se, miten rationaalinen lääkehoito toteutuu. Keskustelun fokusta voisi siirtää kilpailun vapauttamisesta siihen, miten lääkehoidot oikeasti toteutuvat, Närhi sanoo.

Lääketeollisuus ry:ssä nähdään, että sote-uudistuksen myötä pohdittavana olisi laaja lääkehuollon kokonaisuus. Se liittyy esimerkiksi siihen, miten hoitoa ohjataan ja kehitetään, lääkekorvausjärjestelmään sekä lääkkeiden hankintaan ja lääkejakeluun.

– Nämä pitää ensin miettiä. Vasta sen jälkeen tulee kysymys siitä, mikä on avohoitoapteekin tehtävä. Kun se on mietitty, on aika pohtia, miten avohoidon apteekin toimintaa toteutetaan, näkee lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä.

– Meille tärkeintä on reseptilääkkeiden saatavuus ja terveydenhuollon ammattilaisten saumaton toiminta potilaan hoidon onnistumiseksi.

Jos kuitenkin rajoituksia nyt purettaisiin, halpenisivatko lääkkeet?

– Kyllä ja ei. Lyhyellä tähtäimellä jotkin lääkkeet halpenisivat. Pidemmän päälle voisi käydä niin, että apteekkien varastot pienenisivät. Useammin tulisi tilanteita, jolloin lääke on saatavilla potilaalle vasta huomenna, Rinta ennakoi.

Tutkija purkaisi sääntelyä

Erikoistutkija Lauri Sääksvuori THL:stä arvioi, että apteekkialaa pystyttäisiin muokkaamaan sääntelyjärjestelmän purkamisen suuntaan.

Sääksvuori perustelee ajatteluaan kansalaisten edulla.

– Lääkkeiden korkeat hinnat heikentävät lääkehoitojen saatavuutta. On olemassa tutkimusnäyttöä taloudellisten esteiden vaikutuksesta lääkkeiden käyttöön ja terveyteen. Hoidot kehittyvät siihen suuntaan, etteivät lääkehoitojen merkitys ja ihmisten maksamat hinnat ainakaan pienene tulevaisuudessa.

Sääksvuori ajattelee, että sääntelyn purkamisen myötä apteekkien määrä tulisi todennäköisesti lisääntymään. Näin on käynyt monissa maissa. Lääkkeiden parempi saatavuus taas lisää ­hyvinvointia.

Maantieteellisen kattavuuden varmis­tamiseen tarvittaisiin omat keinonsa. Sääksvuoren mukaan yksi keino voisi ­olla se, että maakunnat kilpailuttaisivat apteekkipalveluita haluamiinsa paikkoihin.

Täysin vapautetussa hinnoittelussa Sääksvuori näkee riskejä. Se voisi vaikeuttaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.

– Enimmäishinta turvaisi, etteivät kenenkään lääkekustannukset nousisi, hän arvioi.

Monimutkainen hinnoittelu

Lääkkeiden hinnoittelun mekanismit ovat varsin monimutkaisia. Tällä hetkellä Kela-korvattavien lääkkeiden tukkuhinnan päättää Lääkkeiden hintalautakunta Hila lääkeyrityksen hakemuksen perusteella. Lääkeyritys voi kuitenkin myydä lääkettä tätä halvemmalla.

Tukkuhinnan lääkkeille, joista ei saa Kela-korvausta, määrittää lääkeyritys. Lääkkeet ovat samanhintaisia kaikissa Suomen apteekeissa, eikä apteekki pysty vaikuttamaan lääkkeiden ulosmyyntihintaan.

– Mielestäni nyt pitäisi intohimottomasti arvioida, millaisia ongelmia ­apteekkijärjestelmässä nähdään. Jos ­ongelmia todetaan, mietitään, miten ne korjataan, sanoo Hilan johtaja Lauri Pelkonen.

– Näen tärkeänä, että lääketurvallisuudesta ja saatavuudesta pidetään huolta. Myös tasahintaisuus on arvo ­sinänsä, Pelkonen puntaroi.

Jotta apteekkien hintakilpailu reseptilääkkeiden hinnoilla toimisi, asiakkaalla pitäisi olla syy hakea edullista valmistetta.

– Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeissä, jotka eivät kuulu viitehintajärjestelmään, potilaalla ei ole syytä hakea edullisinta hintaa, pohtii tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen Kelasta.

Sama tilanne tulee eteen silloin, kun potilaan vuotuinen omavastuu täyttyy.

Vain reilu puolet Kelan korvaamista lääkkeistä on sellaisia, joiden kohdalla asiakkaalla olisi syy kilpailuttaa apteekkeja.

Vuonna 2015 Kela maksoi lääkekor­vauksia 1,4 miljardia euroa. Siitä reilut 43 prosenttia kului viitehintajärjes­telmän ulkopuolella oleviin ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeisiin, joista ­potilaan maksettavaksi jää vain 4,50 ­euron omavastuu.

Lääkärit korostavat neuvontaa

– Meillä on kohtalaisen hyvin toimiva lääkkeiden vähittäismyyntijärjestelmä, näkee Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Hän pitää tärkeänä, että jatkossakin lääkkeitä myydään paikoissa, joissa siihen on asiantuntemusta.

– Lääkkeitä ei ole tarkoituksenmukaista myydä maitokaupoissa. Erillinen lääkkeiden myyntijärjestelmä tarvitaan. Apteekeissa pitää olla osaamista, ammattitaitoa ja todellinen mahdollisuus neuvontaan.

Nimenomaan käsikauppalääkkeiden kohdalla apteekkien neuvonta on Pärnäsen mukaan avainasemassa. Reseptilääkkeistä potilaat saavat neuvontaa myös ­terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Apteekkariliiton mielestä suurin kysymys on, halutaanko apteekkitoiminnalle asettaa ensisijaisesti terveydenhuollollisia vai elinkeinopoliittisia tavoitteita.

– Tämä arvokeskustelu poliittisten päättäjien pitäisi käydä ensin. Meidän näkökulmastamme ensisijaisia ovat terveydenhuollon tavoitteet, sanoo toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.

– Kilpailua voidaan lisätä, mutta vain sen verran, että pystytään pitämään kiinni terveydenhuollon tavoitteista.

Apteekkariliitto vastaa käytyyn keskusteluun esittämällä apteekkilupien määrän lisäämistä ja sivuapteekkien sääntelyn keventämistä. Alueellisesta ohjauksesta se ei luopuisi.

Itsehoitolääkkeissä voitaisiin kokeilla kattohintoja määräaikaisesti. Reseptilääkkeiden kohdalla lääketaksaa eli ­apteekin katteen määräytymismekanismia voisi tarkistaa. Lisäksi Apteekkariliitto haluaisi integroida apteekkitoiminnan tiiviimmin osaksi muuta ter­veydenhuoltoa. ●

Entä jos tilaisi lääkkeet ulkomailta?

EU-tuomioistuimen tuore ennakkopäätös voi tuoda yllättäviä muutoksia lääkemarkkinoille. Sen mukaan hollantilainen nettiapteekki saa myydä lääkkeitä Saksan markkinoille Saksan hintoja halvemmalla.

– Saksassa on hyvin samantapainen hintajärjestelmä kuin Suomessa. Kaikissa apteekeissa reseptilääkkeet ovat tällä hetkellä samanhintaisia. Saksalaiset sairausvakuutuskassat toivovat saavansa merkittäviä säästöjä maksamiinsa lääkekorvauksiin solmimalla yhteistyö­sopimuksia nettiapteekin kanssa, Lauri Sääksvuori kertoo.

Sääksvuoren käsityksen mukaan EU-tuomioistuimen päätös mahdollistaisi ­lääkkeiden myymisen ­halvemmalla myös Suomessa, jos jokin ulkomainen nettiapteekki kiinnostuisi Suomen markkinoista.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Kuva: Fotolia

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 3/2017.

Oletko jo lukenut nämä?