CPAP-hoito ei riitä

Turussa tutkitaan hengitysharjoittelun tehoa uniapneaan.

– Uniapnea on kansantauti, johon on tarve löytää uusia hoitomahdollisuuksia, Ulla Anttalainen sanoo.
Vesa-Matti Väärä
– Uniapnea on kansantauti, johon on tarve löytää uusia hoitomahdollisuuksia, Ulla Anttalainen sanoo.

Turun yliopistossa on alkanut tutkimus hengityslihasten voimaharjoittelun tehosta uniapnean oireisiin. Unitutkimuskeskuksessa selvitetään, miten päivittäinen WellO2-laitteen käyttö vaikuttaa potilaiden unenaikaisiin hengityskatkoksiin ja jaksamiseen.

Miksi tutkimus käynnistyi, dosentti, Tyksin keuhkosairauksien vastuualueen osastonylilääkäri Ulla Anttalainen?

– Uniapnea on kansantauti, johon on tarve löytää uusia hoitomahdollisuuksia. Potilasmäärät kasvavat koko ajan. Arviolta 17 prosenttia miehistä ja 9 prosenttia naisista sairastaa uniapneaa. Suuri osa on vielä diagnosoimatta. Hoitamaton uniapnea on riski kokonaisterveydelle.

Miksi CPAP-hoito ei riitä?

– Se on hyvä ja riittävä hoito, jos potilas pystyy sopeutumaan laitteen käyttöön.

Ylipainehengityslaitehoito ei kuitenkaan sovi kaikille. Noin kolmasosa potilaista ei sopeudu hoitoon, vaikka tahtoisi, ja heille tarvitaan uusia hoitomenetelmiä.

Lääkkeellistä hoitoa pyritään kehittämään myös, mutta vielä sitä ei ole tarjolla.

Millä tavoin WellO2-laite voisi auttaa?

– Uniapneapotilailla on kokeiltu ylähengitysteiden lihasten vahvistamista fysioterapeuttisten laitteiden, puheterapian harjoitteiden ja tiettyjen puhallinsoitinten avulla. Tutkimusten mukaan nämä keinot eivät ole parempia kuin CPAP-hoito. Lumehoitoon verrattuna oireisiin on kuitenkin saatu helpotusta, eli päiväväsymys, kuorsaus ja hengityskatkosten määrä ovat vähentyneet ja unen laatu korjautunut.

Siltä pohjalta WellO2-laitteestakin voisi olla apua. Laitteella pyritään vahvistamaan ylähengityslihaksia ja näiden toimintaa.

Keuhkosairauksissa on käytetty erilaisia hengitysharjoituslaitteita vahvistamaan hengityslihaksia, kostuttamaan, lämmittämään ja puhdistamaan sekä vähentämään liman eritystä. Yleensä niissä on vastustettu sisään- tai uloshengitystä.

WellO2-laitteessa on vastus sekä sisään- että uloshengitysvaiheessa, jolloin se voisi voimistaa sekä sisään- että uloshengityslihaksia. Lisäksi se kostuttaa ja puhdistaa hengitysteitä.

Vahvemmat lihakset voivat pitää ylähengitystiet paremmin auki ja ehkä välillisesti vaikuttaa hengityksen säätelymekanismeihin.

WellO2-laitetta on tutkittu sairauksien hoidossa vasta vähän, joten tutkimustiedon pohjalta sen tehoa ei voi vielä kommentoida.

Miten tutkimus toteutetaan?

– Potilaat käyttävät laitetta kaksi kertaa vuorokaudessa enintään 15 minuuttia kerrallaan kolme kuukautta. Heille tehdään laaja unirekisteröinti aloitusvaiheessa ja kolmen kuukauden kuluttua sekä mitataan hengityslihasvoimia ja mikrospirometrialla keuhkotilavuuksia.

Kolmas rekisteröinti tehdään, kun potilas on ollut kolme kuukautta käyttämättä laitetta ja katsotaan, säilyykö mahdollinen vaikutus sinne asti.

Mikä on aikataulu?

– Tutkimus on ihan tuoreeltaan alkanut. Ensimmäiset viisi potilasta on rekrytoitu. Tarkoitus on ottaa mukaan 50 lievää tai keskivaikea-asteista uniapneaa sairastavaa työikäistä, joilla ei ole muuta hoitoa ja jotka eivät ole saaneet leikkaushoitoa uniapneaan. Tuloksia on luvassa vuoden parin sisällä.

Turun yliopistossa on alkanut tutkimus hengityslihasten voimaharjoittelun tehosta uniapnean oireisiin.
Vesa-Matti Väärä
Turun yliopistossa on alkanut tutkimus hengityslihasten voimaharjoittelun tehosta uniapnean oireisiin.

Heli Väyrynen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.