Etävastaanotoille tarvitaan kokeneita lääkäreitä

Etävastaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti yksityisellä puolella.

Etävastaanotoille tarvitaan kokeneita lääkäreitä Kuva 1 / 1

Etälääkäreiden määrästä Suomessa ei ole kattavaa ja yksityiskohtaista tilastotietoa, mutta määrä liikkunee useissa sadoissa, arvioi yleislääkäri ja tutkijatohtori Mikko Lehtovirta.

– Ainakin osalla yksityisistä palveluntarjoajista on suuret ”etälääkäripoolit”, joista ammentaa lääkäreitä. Tämä koskee siis yleislääkäreitä ja työterveyslääkäreitä, mutta ei erikoislääkäreitä.

Etälääkärinä muun muassa MeeDocissa työskennellyt Lehtovirta kertoo, että kaikilla suurilla yksityisillä lääkäripalveluyrityksillä on jonkinlainen etälääkäripalvelu. Lähes kaikilla on oma älypuhelinsovellus, johon on keskitetty etätoimintoja kuten chat ja videoyhteys. Erityisen suosittuja ovat etävastaanotot, joissa hyödynnetään chatin mahdollisuuksia.

Chat-keskustelusta jää dokumentti

Uusien yhteydenottotapojen kautta potilaan kynnys lähestyä lääkäriä on matalampi kuin sovittuina puhelinaikoina. Yhteyttä voi ottaa milloin vain.

Chatissa käydyn kirjallisen keskustelun etuna on, että siitä jää dokumentaatio. Tähän tallennettuun keskusteluun voidaan aina palata, jolloin hyötyjinä ovat sekä lääkäri että potilas.

Julkisessa terveydenhuollossa etälääkärin vastaanotot ovat yksityistä harvemmassa, vaikka Pohjois-Suomessa ja Kainuussa etäilyä on harrastettu jo pidemmän aikaa muun muassa pitkien etäisyyksien takia. Julkisella puolella etäpalvelut merkitsevät pääasiassa takaisinsoittopalvelua, videoyhteyttä ja tekstiviestejä.

– Julkisella puolella teknologiaa palveluihin kehitetään pitkäjänteisemmin. Ajatellaan, että kaikki on valmista, kun palvelu pystytetään, Lehtovirta jatkaa.

Lehtovirran mukaan yksityisen sektorin etäpalveluiden kasvun lannoitteena on toiminut toive hyvästä bisneksestä.

Tulevaisuudessa etävastaanotto on osa kokonaisuutta

Terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta seuraa mielenkiinnolla etälääketieteen kehitystä. Varmaa on, että etälääketieteestä tulee luonnollinen osa palvelukokonaisuutta kaikkialla. Yksinään se ei tule toimimaan.

– Ensimmäisten pioneerien jälkeen on nähty, että toiminta, joka perustuu pelkästään etävastaanottoon, ei ole kestävällä pohjalla. Sen on oltava osa kokonaispalvelua terveydenhuollossa.

Oulussa kandit saavat jo opinnoissaan ensituntumaa etävastaanotoista ja teknologiasta eHealth-kurssilla, jotta asiat eivät tule eteen uusina työelämässä. Reposen mukaan koulun penkiltä ei voi kuitenkaan lähteä suoraan pyörittämään etävastaanottoa, vaan työhön vaaditaan kokenut lääkäri.

– Lääkärin täytyy tietää, että onko vaiva hoidettavissa etäyhteyden kautta. Lääkärin työstä ja potilaiden kasvokkain kohtaamisesta täytyy olla kokemusta, jotta pystyy menestyksellisesti pitämään etävastaanottoa, Reponen sanoo.

Lehtovirta jakaa näkemyksen, vaikka toteaakin, että maailma muuttuu nopeasti. Tällä hetkellä kuitenkin kliininen kokemus on edellytys hyvälle etälääkärintyölle.

– Lääkärin pitää tietää, että mitä asiaa et voi tietää näkemättä potilasta. Sama asia kuin kirurgeista sanotaan. Hyvä kirurgi tietää, milloin ei kannata leikata, Lehtovirta sanoo.

Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Fotolia

Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi