Eteisvärinän voi kohta tunnistaa sovelluksella

Laitteen tuottaman EKG-nauhoituksen voi tallentaa puhelimeen ja näyttää vastaanotolla lääkärille.

Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa eteisvärinän, ­brady- ja takykardian sekä kammioperäisten ­lisälyöntien tunnistamisen kotioloissa. Heart2Saven toimitusjohtajan, LT ja ensihoitolääkäri ­Helena Jäntin mukaan tuotteen kohderyhmänä ovat sekä ter­veydenhuollon ammattilaiset että kuluttajat.

Tuote on Suunnon Movesense-anturin ensimmäinen lääkinnällinen käyttökohde. Markkinoille se tulee lähiviikkoina saatuaan Valviran hyväksynnän lääkinnälliseksi laitteeksi.

– Kaikille rytmeille on tehty kliininen validaatio. Eteisvärinän tunnistaminen on lääketieteellisesti ­kaikkein tärkeintä ja samalla haastavinta. Tutkimus laitteen suoriutumisesta on julkaistu hiljattain Ame­rican Journal of Cardiology -lehdessä, sanoo Heart­2Saven kardiologiasiantuntija, dosentti ja kardiologian erikoislääkäri Tuomas Rissanen.

Eteisvärinän tunnistamisessa laitteen sensitiivisyys on 96 prosenttia ja spesifisyys 99 prosenttia.

Tuote koostuu anturista, joka on joko nyt kehitetty käsimittalaite tai sykevyö, sekä älypuhelimeen asennettavasta sovelluksesta ja AiVoni-pilvipalvelusta. ­Rissasen mukaan palvelun käyttämiseen riittävät äly­puhelimen käyttämisen perustaidot.

Odottele, omalääkärille tai hätänumero

Jos analyysin tulos on eteisvärinä, mihin neuvotte palvelua käyttävää kuluttajaa ottamaan yhteyttä?

– Sovellus antaa selkokielisen toimintaohjeen jokaisen tunnistetun rytmihäiriön osalta. Esimerkiksi ­uuden eteisvärinän osalta neuvotaan varaamaan aika omalle lääkärille. Jos todetaan takykardia tai brady­kardia ja vointi on normaali, pyydetään toistamaan mittaus 15 minuutin kuluessa. Sen sijaan jos käyttäjällä on vakavia oireita, neuvotaan soittamaan hätänumeroon.

Laitteen tuottaman EKG-nauhoituksen voi tallentaa puhelimeen ja näyttää vastaanotolla lääkärille. Millaiset valmiudet muilla kuin kardiologeilla on hyödyntää tietoa?

– Anturi tuottaa niin hyvälaatuisen digitaalisen EKG:n, että yleislääkärikin voi yleensä helposti diagnosoida tavallisimmat rytmihäiriöt tai vahvistaa algoritmin tekemän diagnoosin sen perusteella, Rissanen sanoo.

Kohti jatkuvaa rytmintunnistusta

Laitteen kehittäneeseen työryhmään kuuluu neuro­logian, kardiologian, akuuttilääketieteen, neurotehohoidon ja ensihoidon lääkäreitä sekä signaalianalytiikkaan erikoistuneita fyysikoita.

Jatkoksi Heart2Save kehittää ratkaisua, joka tarkkailee sydämen rytmiä jatkuvasti ja hälyttää epäillessään eteisvärinää.

Kirjoittaja
Heli Mikkola
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 33/2019.