Geenitutkimuksen ajatellaan usein kaventavan käsitystä sairauksien synnystä pelkäksi biotieteeksi. Professori Aarno Palotien mielestä asia on juuri päinvastoin.
– Elämme historiallista muutosta. Uusin tutkimus kyseenalaistaa perinteisiä raja-aitoja. Meillä on vahvaa näyttöä esimerkiksi siitä, että vakavat mielenterveyden häiriöt ovat yhtä lailla perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen synnyttämiä kuin monet muut yleiset taudit, Palotie toteaa.
– Tarvitaankin useiden tieteenalojen yhteistyötä selvittämään, mitkä ympäristön vaikutukset suojaavat sairastumiselta ja mitkä kasvattavat sen riskiä.
Palotie ryhmineen tutkii Suomen Akatemian rahoituksella erityisesti migreeniä aiheuttavia geenimuutoksia. Alttiusgeenejä on löydetty migreenin lisäksi muun muassa skitsofrenialle, kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle, autismille, Parkinsonin taudille, Alzheimerin taudille ja useille älyllisen kehityksen häiriöille. Lisäksi näiden tautien taustalta on löytynyt yhteisiä geenialueita. Myös autismin, skitsofrenian ja älyllisen kehityksen häiriöiden välillä on päällekkäin meneviä geneettisiä riskejä.
Palotien johdolla avattiin vastikään Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n koordinoima ensimmäinen versio SiSu-tietokannasta (Sequencing Initiative Suomi). Tähän mennessä on sekvensoitu jo noin 9 000 suomalaisen koko genomi tai ainakin genomin olennaiset, geenejä sisältävät osat (www.sisuproject.fi). Yhdistämällä geenitietoa suomalaisista kerättyyn rekisteritietoon voidaan yhdistää geenejä tiettyihin sairauksiin tai oireisiin.
– SISu-projektissa etsimme muun muassa henkilöitä, joilla on huomattava geneettinen skitsofreniariski selvittääksemme, mitkä tekijät heitä lopulta suojaavat, Aarno Palotie kertoo.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 16–17/2014.
