Suomeen tarvitaan keskitetty laaturekisteri, joka kerää potilasturvallisuutta koskevaa vertailutietoa sairaaloista ja terveydenhuollon tuottajista, sanoo Itä-Suomen yliopiston potilasturvallisuuden professorina vuoden alussa aloittanut LKT Risto P. Roine.
– Rekisteristä voitaisiin seurata haittatapahtumia ja hoidon vaikuttavuutta. Se kertoisi myös, parantavatko uudet interventiot potilasturvallisuutta eli ovatko kuolemat ja sairaalainfektiot vähentyneet.
Suomessa ollaan tällä saralla jäljessä muita maita. Roine toivoo, että THL:n tai STM:n kaltainen keskeinen toimija ottaisi rekisterinpidon vastuulleen. Lisäksi tarvitaan rohkeutta tulosten mittaamiseen ja vertailuun.
– Pitää uskaltaa mitata mitä tehdään ja vertailla sairaaloita ja terveyspalvelujen tarjoajia. Ei syyllistämällä, vaan siksi, että voitaisiin kehittyä, Roine painottaa.
– Tarvitaan hyviä esimerkkejä siitä, miten asiat voidaan tehdä hyvin. Tämä kaikki vaatii rekisteritiedon keruuta ja käyttämistä.
Suomessa on käytössä Haipro-järjestelmä, joka perustuu vapaaehtoiseen haittojen tai läheltä piti tilanteiden ilmoittamiseen ja niiden järjestelmälliseen analysointiin. Tavoitteena on syyllistä etsimättä saada aikaan avointa keskustelua haittatapahtumista.
– Kulttuuri on Suomessa vieläkin osin syyllistävä ja sitä pitäisi saada muutettua ymmärtäväisemmäksi. Välttämättä haittatapahtuma ei ole yhden ihmisen, vaan järjestelmän vika, ja järjestelmää voidaan korjata.
Yksinkertaisia asioita
Monet potilasturvallisuuden kannalta merkittävät asiat ovat yksinkertaisia, kuten hyvä käsihygienia tai tarkistuslistat. Keskeistä on, että annetaan vain vaikuttavia hoitoja. Turhat hoidot vaarantavat potilasturvallisuuden turhaan.
Työtä potilasturvallisuuden hyväksi tarvitaan kaiken aikaa, sillä sairaalaan joutuminen on suorastaan hätkähdyttävän vaarallista.
– Sairaalassa tulee hirveästi haittatapahtumia. On arvioitu, että joka kymmenes potilas saa jonkinlaisen haitan, joka sadas vakavan haitan ja joka tuhannes kuolee. Sairaala, jonka pitäisi parantaa potilaita, onkin itse asiassa vaarallinen paikka, sanoo Risto P. Roine.
Kun hoidetaan huonokuntoisia potilaita, riskin ottaminen voi olla perusteltua. Sellaisia tilanteita sen sijaan ei saisi sattua, että perusterve ihminen tulee sairaalaan rutiinitoimenpidettä varten ja saa sairaalainfektion, joka komplisoi hoitoa.
– Näitä pystytään pitkälti estämään kunnollisilla toimintatavoilla, Risto P. Roine muistuttaa.
– Potilasturvallisuuden parantaminen ei ole mitään ihmeellisyyksiä, vaan yksinkertaisia asioita, joita voidaan tehdä vähän paremmin.
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 19/2014.
