Kognitiivinen terapia auttaa lääkityksestä kieltäytyviä psykoosipotilaita

Kognitiivisen terapian vaikutus oli psykoosilääkitystä vastaava. Terapia paransi myös potilaiden sosiaalista toimintakykyä, mutta ei lievittänyt merkittävästi negatiivisia skitsofreenisia oireita.

Skitsofreniaryhmän psykoosien hoidon kulmakivenä pidetään antipsykoottista lääkitystä. Lääkkeiden sivuvaikutusten ja ideologisten syiden takia huomattava osa potilaista kuitenkin kieltäytyy lääkityksestä tai keskeyttää sen. Brittiläinen työryhmä selvitti, voidaanko lääkkeistä kieltäytyvien potilaiden vaikeita psykoottisia oireita lievittää kognitiivisella psyko­terapialla.

Yksöissokkotutkimukseen osallistui 74 potilasta, jotka joko eivät olleet koskaan käyttäneet antipsykootteja tai olivat lopettaneet niiden käytön vähintään puoli vuotta aiemmin. Potilaiden ikä oli 16–65 vuotta, 52 % oli miehiä, ja heillä oli jokin vaikea-asteinen skitsofrenia­ryhmän ­häiriö. Skitsofreenisten oireiden voimakkuutta mittaavan PANSS-haastattelun (Positive and Negative Syndrome Scale) keskimääräinen kokonaispistemäärä oli potilailla tutkimuksen alkaessa yli 70. Potilaat satunnaistettiin tavanomaista hoitoa saavaan verrokkiryhmään tai tutkimusryhmään, joka sai ­tavanomaisen hoidon lisäksi 9 kuukauden ajan kerran viikossa kognitiivista terapiaa ja seuraavan 9 kuukauden ­aikana vielä neljä kertausistuntoa. ­Tärkein vastemuuttuja oli PANNS-pistemäärä 3, 6, 9, 12, 15 ja 18 kuukauden ­kuluttua tutkimuksen alusta. Tämän ­lisäksi käytettiin monia täydentäviä oire- ja toimintakykymittareita.

Tutkimusryhmän potilaat saivat ­keskimäärin 13 terapiaistuntoa. Heidän oireensa olivat verrokkiryhmää lievempiä kaikissa mittauspisteissä, ja kognitiivisen terapian vaikutuksen koko oli 0,46 (Cohenin d). 18 kuukauden kuluttua 41 % tutkimusryhmän ja 18 % verrokkiryhmän potilaista oli saavuttanu§t hyvän hoito­tuloksen. Kognitiivinen terapia ­paransi myös potilaiden sosiaalista toiminta­kykyä, mutta ei lievittänyt ­merkittävästi negatiivisia skitsofreenisia oireita.

Viime vuonna julkaistussa laajassa meta-analyysissa antipsykoottien ­vaikutuksen koko skitsofreniassa oli ­keskimäärin 0,44, joka on lähes sama kuin ­tässä tutkimuksessa saatu 0,46. Skitsofreniaryhmän häiriöt ovat hyvin yleisiä; niiden elinaikainen esiintyvyys Suomessa on noin 1,5 %. Tutkimuksen tuloksilla on laajaa merkitystä, kun pohditaan esimerkiksi tulevien sote-alueiden psyko­terapian ostopalvelumäärärahojen ­suuruutta tai tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon edellytyksiä.

Morrison AP, Turkington D, Pyle M ym. Cognitive therapy for people with schizophrenia spectrum disorders not taking antipsychotic drugs: a single-blind randomised contolloed trial. Lancet 2014;doi:10.1016/S0140-6736(13)62246-1.

Tero Taiminen
psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 18/2014.