Kohta hoitoa voi hakea ulkomailta ja Kela maksaa

Lääkärilehti kysyi, aikovatko kotimaiset yksityislääkärifirmat perustaa lääkärikeskuksia EU/ETA-maihin terveysmatkaileville suomalaisille potilaille.

Adobe/AOP

Suuret suomalaiset yksityisen terveydenhuollon toimijat ovat odottavalla kannalla sen suhteen, mitä tapahtuu, kun eduskunta todennäköisesti muuttaa lakia rajat ylittävästä terveydenhuollosta.

Lakimuutoksen myötä suomalaiset saisivat hakea Kelalta korvausta EU/ETA-maissa saamistaan terveydenhuollon palveluista. Heille korvattaisiin hoidosta sen verran kuin se Suomessakin maksaa hoidon järjestäjälle. Potilaalle jäisi maksettavaksi tämän ylittävä osuus, sekä sama asiakasmaksu, jonka hän maksaisi Suomessakin. Erikoissairaanhoitoon potilas tarvitsisi lähetteen, jonka hän voisi saada Suomesta tai EU/ETA-maasta.

EU/ETA-maissa hoitoa voisi antaa joko yksityinen tai julkinen terveydenhuollon toimija. Se voisi siis olla myös suomalaisia palvelemaan perustettu yksityissairaala ulkomailla. 

Luoko Kela-korvausten leikkaus pohjaa terveysmatkailulle?

Pohjaa terveysmatkailulle luo se, että samaan aikaan Suomessa ollaan taas leikkaamassa Kela-korvausta yksityislääkärikäynneistä.

– Yksityisestä lääkärikäynnistä saa Suomessa jatkossa kiinteän 8 euron korvauksen riippumatta siitä, mitä tutkimuksia käynnin yhteydessä otetaan. Ulkomailla korvataan kaikki kustannukset, kunhan summa ei ylitä hoidon kustannuksia Suomessa, kertoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen .

Aaltonen pitää mahdollisena, että lakimuutoksen jälkeen voi nopeastikin syntyä suomenkielisiä välityspalveluita, jotka auttaisivat ulkomaille hoitoon hakeutumisessa, ehkä myös maksujärjestelyissä. 

Hänen mukaansa on todennäköistä, että eduskunta hyväksyy lakimuutoksen, sillä se perustuu EU:n vuonna 2011 hyväksyttyyn potilasdirektiiviin, jonka voimaantulo on tältä osin Suomessa viivästynyt vuosilla. EU:n komissio on kovistellut Suomea tämän takia. Direktiivin tarkoitus on, että jos potilas ei pääse kohtuullisessa ajassa hoitoon kotimaassaan, hän voi hakeutua hoitoon ulkomaille. Kohtuullista aikamäärää ei direktiivissä ole määritelty mitenkään.

Aiemmin kiireettömästä hoidosta EU/ETA-maassa on maksettu sama Kela-korvaus, kuin yksityisestä hoidosta Suomessa.

Lakimuutos on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Mietinnön on tarkoitus valmistua marraskuussa. Esitys on lähetetty lausuntoa varten perustuslakivaliokuntaan.

Suomeen tulee nytkin terveysmatkailijoita

Lääkärilehti kysyi Terveystalosta, Mehiläiseltä, Pihlajalinnasta, Docrates Syöpäsairaalasta sekä Oral Hammaslääkärit Oy:ltä, onko niillä suunnitelmia avata sairaaloita muihin EU/ETA-maihin hoitaakseen suomalaisia potilaita, joiden hoidon Kela lakimuutoksen jälkeen maksaisi.

Suunnitelmia ei kuitenkaan joko ole, tai yritykset kertovat olevansa asiassa odottavalla kannalla. Samaan aikaan Kela-korvauksen leikkauksen kanssa toteutuva lakimuutos kirvoittaa osassa haastatelluista kritiikkiä ja huolta eriarvoisuuden lisääntymisestä.

Toimitusjohtaja Ilpo Tolonen Docrates Syöpäsairaalasta kertoo, ettei yritys ole ainakaan nyt potilasdirektiivin vuoksi hakeutumassa ulkomaille, vaan seuraa tilannetta.

– On liian varhaista sanoa mitä tulemme tekemään, kun direktiivi ei ole tältä osin vielä voimassa. Se missä mittakaavassa suomalaiset syöpäpotilaat lähtevät ulkomaille, tulee varmaankin vaikuttamaan suunnitelmiin, Tolonen sanoo.

Hän ei usko, että ihmiset lähtisivät suurin joukoin syöpähoitoihin ulkomaille. Korkeintaan tällaista voisi liittyä yksinkertaisempiin toimenpiteisiin. 

Docrates on sen sijaan itse terveysmatkailun kohde, ja sinne tulee vuosittain potilaita 50 maasta. Suurin osa heistä on ruotsalaisia, joille kotimaa maksaa osan hoidoista samaisen direktiivin mukaisesti. 

Tolosen näkemyksen mukaan lakimuutos ja samanaikainen Kela-korvauksen leikkaus ovat omiaan lisäämään epätasa-arvoa terveydenhuollossa.

Huolta epätasa-arvon lisääntymisestä

Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono kertoo sähköpostitse, ettei Terveystalolla ole tällä hetkellä suunnitelmia tällaiseen toimintaan, eikä se myöskään ole rekisteröinyt uusia yrityksiä ulkomaille.

Toimitusjohtaja Jarkko Jokinen Oral Hammaslääkärit Oy:stä kertoo, ettei Oralilla ole suunnitelmia laajentaa toimintaansa ulkomaille.

– Toivomme, että suomalaiset korvattavuuskäytännöt kehittyvät vastaamaan potilaiden ja yhteiskunnan tarpeita, ja voimme hyödyntää kaikki resurssit täysmääräisesti suunterveyden edistämiseksi Suomessa, hän kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Jokinen pitää hyvänä, jos potilaiden yhdenvertainen kohtelu paranisi EU:ssa. Tällaisenaan laissa on kuitenkin puutteita. Hän näkee, että jos korvattavuuskäytännöt eivät Suomessa kehity, on vaarana, että eriarvoisuus lisääntyy suunterveydessä ja hoitovelka kasvaa entisestään.

– Pidän huonona kehityksenä, että ohjaisimme potilaita hakemaan terveysmatkailun kautta pääsyä hoitoon, vaikka kotimaassa ja kotimaisin voimin toteutettuna olisi laadukasta hoitoa saatavilla, Jokinen toteaa. 

Pihlajalinna ei ole aikeissa laajentaa toimintaansa ulkomaille lakimuutoksen myötä.

– Haluamme tarjota kattavat palvelut ja niiden saatavuuden Suomessa. Uskomme, että näin osaltamme autamme hoitoon pääsyä omassa kotimaassa, viestittää Pihlajalinnan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tuula Lehto .

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää kertoo, että yritys on hiljattain laajentunut Viroon, Saksaan ja Ruotsiin, mutta tämä ei johdu tulossa olevasta lakimuutoksesta.

– Olemme lähteneet palvelemaan paikallisia asiakkaita, mutta toki meille voi tulla hoitoon myös Suomesta.

Suomenkielistä palvelua on mahdollista saada Virossa Mehiläisen omistamassa Unimed-hammaslääkäriketjussa, jossa osa hammaslääkäreistä pystyy palvelemaan myös suomeksi. 

Anne Seppänen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?