Lääkärin vastuu hoidosta on sähköisiä viestinvaihtojärjestelmiä käytettäessä sama kuin hoitosuhteessa yleensäkin, todetaan Lääkäriliiton marraskuun lopulla hyväksymässä suosituksessa. Kuten muussakin vuorovaikutuksessa potilaan kanssa, lääkärin tulee varoa kaikkea väärinymmärtämistä eikä ammattikieltä tule käyttää tarpeettomasti.
Lääkärin ja potilaan viestinvaihdossa on käytettävä järjestelmiä, joissa on riittävän vahva salaus ja joissa osapuolet voidaan luotettavasti tunnistaa. Tällaisia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi potilaskertomusjärjestelmiin integroidut järjestelmät tai potilasportaalit. Sähköisestä viestinvaihdosta syntyy sairauskertomusmerkintä, jota on käsiteltävä samoin kuin mitä tahansa potilasasiakirjaa.
Terveydenhuollon toimintayksiköiden käytössä on yleensä suojaamaton sähköposti muuta kommunikaatiota varten. Tällaista sähköpostia käytettäessä toista osapuolta ei voida luotettavasti tunnistaa eikä ole varmuutta siitä, että viesti olisi tullut muuttumattomana perille. Tämän takia sitä ei tule käyttää potilaan ja lääkärin välisessä viestinvaihdossa muuten kuin hallinnollisissa asioissa tai yleisten ohjeiden antamiseen.
Toimintayksikön pitää laatia tai hyväksyä säännöt potilaan ja lääkärin välisestä sähköisestä viestinvaihdosta. Mikäli suojattua järjestelmää ei ole, sähköisen viestin tulee olla niin yleinen, että potilas ei ole tunnistettavissa. Sähköpostin tietoturvaongelmien takia lääkäri ei saa lähettää sähköpostissa mitään salassa pidettävää potilastietoa potilaalle itselleen tai muille tahoille.
Sari Kosonen
viestinnän asiantuntija
Suomen Lääkäriliitto
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/2014.
