Lääkärit jatkavat naisten silpomista Egyptissä

Egyptiläisgynekologi suostuu ­puhumaan aiheesta, josta harva lääkäri ulkomaalaiselle kertoo.

Lääkärit jatkavat  naisten silpomista Egyptissä Kuva 1 / 1

Joulukuisena arki-iltana gynekologi Mohamad Magdy El Shahalyn vastaanotolla Agan kaupungissa Pohjois-Egyptissä on tungosta. Naiset lapsineen odottelevat vastaanoton muovituoleilla pimenevän illan viileydessä. Kadun toisella puolella minareetti kutsuu rukoukseen.

El Shahaly suostuu puhumaan aiheesta, josta harva lääkäri ulkomaalaiselle kertoo – naisten sukuelinten sil­pomisesta. Vuonna 2014 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 93 prosenttia 15–39-vuotiaista egyptiläisnaisista on silvottu. Silpominen kriminalisoitiin vuonna 2008.

Tutkimukset paljastavat myös, että silpomisia suorittavat enenevässä määrin lääkärit. Mitä paremmin koulutettu nainen on, sitä todennäköisempää on, että toimenpiteen tekee lääkäri. Unicefin mukaan Egypti on kaikista niistä maista, joissa silpomista harjoitetaan, se, jossa silpomisen tekee useimmiten terveydenhuollon ammattilainen.

Gynekologi El Shahalyn näkemys on selvä.

– En tee sitä, tietenkään, eikä tee kukaan muukaan lääkäri. Sehän on laitonta.

Käytännössä kriminalisointi on vähentänyt silpomisia vain vähän. Perinteisesti silpomisia ovat tehneet kouluttamattomat kyläkätilöt eli dayat, mutta vielä 1990-luvulla virallinen linjaus oli, että naisen voi silpoa, jos sen tekee lääkäri.

Lääkäreitä pyydetään päivittäin ympärileikkaamaan

Silpominen ilmiönä on toki tuttua 20-vuotisen uran tehneelle gynekologi El Shalalylle. Silpomisia myös pyydetään häneltä joka päivä. Kysyttäessä hän myöntää tehneensä silpomisia joskus vuosia sitten. Näissä toimenpiteissä poistettiin osa pienistä häpyhuulista ­sekä klitoriksesta saksella ja veitsellä. El Shalalyn mukaan näitä leikkauksia pidetään “kauneusleikkauksina”.

– On hyvä muistaa, että suurin osa leikkauksista tehdään maaseudulla. Kylä­kätilöt poistavat kaiken: klitoriksen ja pienet häpyhuulet kokonaan, joskus jopa suuret häpyhuulet.

El Shalaly sanoo tänä päivänä kertovansa silpomista pyytäville naisille toimenpiteen monista haitoista, kuten vakavasta verenvuodosta, infektioriskistä ja ennen muuta seuraavista psyykkisistä ongelmista ja seksivaikeuksista.

– Silpomiselle ei ole tieteellistä eikä uskonnollista perustelua.

El Shalaly sanoo, että kriminalisointi on myös vaikeuttanut lääkärien työtä silloin, kun silvottua vaginaa pitäisi pystyä korjaamaan.

– Joskus jo silvotun naisen pieniin häpyhuuliin kasvaa pullistuma. Meidän pitäisi voida leikata se pois, mutta emme uskalla, El-Shalaly sanoo.

El Shalaly on myös joskus suorittanut ympärileikkausten avausleikkauksia. Ne ovat hänen mukaansa kuitenkin harvinaisia.

Sana ”kauneusleikkaus” aiheuttaa puistatuksia ihmisoikeusjuristi ja järjestöaktivisti Reda Eldanboukissa. Hän on ainoana lakimiehenä Egyptissä vienyt tyttöjä silponeita lääkäreitä oikeuden eteen.

– Jokainen heistä puolustautui väittämällä tehneensä kauneusleikkauksen, Eldanbouki sanoo.

Oikeustapauksia on tähän mennessä ollut ainoastaan kolme. Eldanbouki voitti jokaisen, mutta rangaistukset ovat pieniä: lyhyitä ehdollisia tuomioita sekä noin 50–250 euron sakkoja. Näin silloinkin, kun tyttö kuoli silpomisen seurauksiin. Eldanboukin mukaan on päivänselvää, että varsin monet lääkärit silpovat.

– Erityisesti kesälomien aikaan tietyille klinikoille virtaa pieniä tyttöjä. Lääkärit rahastavat tällä. Halvimmillaan toimenpide maksaa 300 Egyptin puntaa (noin 14 euroa).

Medikalisoituneesta silpomisesta on vähän tutkimustietoa, jossa vastaajina olisivat itse lääkärit. Vuonna 2009 tehtiin kyselytutkimus, johon vastasi 193 lääkäriä. Vastanneista 19 prosenttia sanoi silpovansa, näistä puolet uskoi sen olevan hyödyllinen toimenpide. Loput tunnustivat silpovansa rahasta. Osa lääkäreistä myös ajatteli tekevänsä potilaalle palveluksen estämällä dayan tekemän vaarallisemman toimenpiteen.

Myös toinen haastattelemamme gynekologi, 32-vuotias Ahmed Sahal Nawara toteaa ykskantaan, ettei silvo.

– Se on rikos ja vaikuttaa erittäin vaarallisesti naisen elimistöön. Naisilla on yhdyntäkipuja, seksuaalista haluttomuutta ja tulehduksia. Olen nähnyt hyvin epäinhimillisiä potilastapauksia, Sahal Nawara toteaa.

Lääkäreiltä kysytään, tulisiko silpoa

Lääkäreillä olisi auktoriteettia myös silpomisen kitkemiseen. Vuoteen 2006 saakka tärkeimmät uskonnolliset johtajat jopa neuvoivat perheitä kysymään lääkäriltään, tuleeko tyttö silpoa vai ei ja korostivat, ettei silpomista tule kieltää, jos sen suorittaa lääkäri. Silpomisen kieltävä fatwa julkistettiin vasta 2016.

Moni perhe luottaakin edelleen lääkärin sanaan päättäessään tytön kohtalosta. Näin tekee myös 32-vuotias ompelija Heba. Tapaamme Heban tyttärineen varjoisassa puistossa Samanaudin pikkukaupungissa. Hänen tarinansa on tavanomainen. Hänet silvottiin 7-vuotiaana, toimenpiteen suoritti mieslääkäri.

– Kotona oli jostakin syystä juhlat. Minut nukutettiin, lääkäri tuli paikalle. Herättyäni tajusin, mitä minulle oli tehty. Äitini selitti, että kyseessä on perinne, jonka me kaikki olemme käyneet läpi.

– Tunsin voimakasta kipua ja pelkoa jälkeenpäin, ihmisten tapaaminen ahdisti. Vietin viikon sängyssä hyvin kipeänä.

Heba on ottanut osaa ihmisoikeus­järjestöjen pitämiin valistussessioihin silpomisen haitoista ja laittomuudesta. Tästä huolimatta nainen on epävarma siitä, miten 8-vuotiaan tyttären kanssa tulisi toimia. Tummasilmäinen Salma-tytär katselee ulkomaalaisia uteliaana ja au­tuaan tietämättömänä silpomisen olemassaolosta tai omasta tulevaisuudestaan.

– Tämä on ikivanha perinne, jota vanhemmat ihmiset pitävät hyvänä. En tiedä, miten minun tulisi toimia. Vien Salman lääkäriin, joka saa katsoa häntä ja päättää, mitä tehdä.

Miksi lääkäri? Eikö ole päivänselvää, että tyttöä ei pidä antaa silvottavaksi?

Kysymys ärsyttää hieman Sebaa.

– Meillä on hyviä lääkäreitä, he osaavat kyllä päättää, mikä on tytölle hyväksi.

Koulutusta ja aktivismia tarvitaan

Niin lakimies Reda Eldanbouki kuin Egyptin Väestöliittoa vastaava Popula­tion Council raporteissaan korostavat tarvetta saada lääkärit yksimielisesti kieltäytymään silpomisesta. Population Councilin mukaan silpominen jatkuu, koska lääkärit näkevät kollegojen tekevän sitä ja jäävän rankaisematta. Virallinen reaktio silpomisiin on olematon, ja jopa parlamentin jäsenissä on ihmisiä, jotka kannattavat silpomista.

– Kukaan lääkäri ei virallisesti myönnä silpovansa enää nyt, kun olemme saaneet heitä oikeuden eteen. Silpominen on mennyt maan alle aivan kuten huumeet, Reda Eldanbouki huokaa.

Population Council linjaa suosituksissaan, että silpomisesta tulisi kertoa lääketieteellisissä opinnoissa – tällä hetkellä koulutus on vajavaista, miltei olematonta; lisäksi niin uskonnollisia johtajia, lääkäreitä kuin juristeja ja poliiseja tulisi kouluttaa sekä silpomisen laittomuudesta että sen komplikaatioista. Silpominen jää Population Councilin mukaan usein huomioimatta jopa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa.

WHO jakaa silpomisen 4 pääryhmään

– Tyypissä I poistetaan klitoriksen huppu ja/tai klitoris osittain tai kokonaan.

– Tyypissä II poistetaan klitoris ja pienet häpyhuulet osittain ja kokonaan.

– Tyypissä III poistetaan myös ulkoiset sukuelimet osittain tai kokonaan ja ommellaan typistetyt häpyhuulet yhteen.

– Tyypillä IV tarkoitetaan luokittelemattomia tapoja klitoriksen ja/tai häpyhuulten pistelystä ja polttamisesta aina emättimen ahtauttamiseen yrttien avulla.

– Egyptissä harjoitetaan yleisimmin tyyppejä I ja II, mutta maassa tapaa myös niin kutsuttuja faraonisia ympärileikkauksia eli infibulaatioita.

kirjoittaja:
Salla Nazarenko
toimittaja 

kuva: Meeri Koutaniemi

Julkaistu Lääkärilehdessä 4/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi