Lapsia kuoli vuonna 2020 vähemmän kuin koskaan

Myönteinen kehitys ei ulotu nuoriin, joiden kuolleisuus kääntyi kasvuun.

ADOBE/AOP
Kun lasten kuolleisuus on vähentynyt, tautien osuus kuolemansyistä on kasvanut. 

Vuonna 2020 Suomessa kuoli pikkulapsia ja peruskouluikäisiä vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana, kertoo Tilastokeskus .

Myönteinen kehitys ei kuitenkaan ulotu nuoriin, sillä 15–19–vuotiaiden kuolleisuus on kääntynyt jälleen kasvuun.

Lapset menehtyvät useimmiten tauteihin, nuorilla yleisimmät kuolinsyyt ovat itsemurha, liikenneonnettomuudet ja myrkytystila.

Elinajanodote kasvanut edelleen

Vastasyntyneen elinajanodote on vuosien 1990 ja 2020 välillä kasvanut miehillä yli kahdeksan vuotta ja naisilla noin kuusi vuotta. Erityisesti 1–14–vuotiaan lapsen kuolema on käynyt Suomessa yhä harvinaisemmaksi. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 58 lasta, mikä on vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana. Vielä 1990–luvun alussa tämän ikäisiä lapsia kuoli lähes 200 vuodessa. On kuitenkin muistettava, että myös lasten määrä on tuona aikana vähentynyt Suomessa.

Väestömäärään suhteutettu kuolemanriski on pienentynyt lapsilla vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1990 sadastatuhannesta lapsesta menehtyi 22, vuonna 2020 seitsemän. Lasten kuolleisuus on pienentynyt kolmasosaan vuodesta 1990 ja puolittunut vuodesta 2000.

Nuorten kuolleisuus kääntynyt kasvuun

15–19–vuotiaiden nuorten kuolemantapaukset ovat vähentyneet selvästi 1990–luvun alusta. Vähiten nuoria kuoli vuonna 2016, mutta tämän jälkeen nuorten kuolemantapaukset ovat jälleen lisääntyneet. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 119 nuorta.

Myös nuorilla väestömäärään suhteutettu kuolleisuus on lähes puolittunut vuoden 1990 tasosta, vaikka kuolleisuus on kääntynyt jälleen kasvuun viime vuosina.

15–19–vuotiaiden kohdalla ero tyttöjen ja poikien välisessä kuolleisuudessa on edelleen selvä. Poikien kuolleisuus oli vuosina 2016–2020 yli kaksinkertainen samanikäisten tyttöjen kuolleisuuteen. Tätä nuoremmilla sukupuolten väliset erot kuolleisuudessa ovat pieniä.

Korkeammin koulutettujen ja parempituloisten vanhempien lasten kuolleisuus oli pienempi kuin vähemmän koulutettujen ja heikompituloisten.

Tautien osuus kuolinsyistä kasvanut

Vielä 1970–luvun alussa yli puolet lasten kuolemista aiheutui tapaturmista ja väkivaltaisista kuolemansyistä.

Kun lasten kuolleisuus on vähentynyt, tautien osuus kuolemansyistä on kasvanut. Vuosina 2016–2020 taudit aiheuttivat lähes kolme neljäsosaa lasten kuolemista. Yleisimmät lapsen kuoleman aiheuttaneet taudit olivat kasvaimet, synnynnäiset epämuodostumat ja hermostoston ja aistimien taudit. Yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpätyypit olivat aivosyöpä ja leukemia.

Tartuntatauteihin menehtyi keskimäärin vain kaksi lasta vuodessa. Eniten kuolemia aiheutti meningokokki–infektio.

Nuoria kuolee liikenteessä ja myrkytyksiin

15–19–vuotiaita nuoria menehtyi vuosina 2016–2020 yli 500, noin kolmannes vähemmän kuin 20 vuotta aikaisemmin. Nuorista kolme neljästä kuoli tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti. Tapaturmista yleisimpiä olivat liikennetapaturmat ja myrkytykset.

Tapaturmaiset myrkytyskuolemat ovat huolestuttavasti lisääntyneet vuosina 2016–2020. Myrkytyksiin menehtyi 78 nuorta, heistä kaksi kolmesta oli poikia. Suurin osa näistä kuolemista aiheutui huumeista ja lääkkeiden väärinkäytöstä.

Nuorten yleisin kuolinsyy oli itsemurha. Vuosina 2016–2020 itsemurhiin kuoli 151 nuorta. Nuorten itsemurhat ovat vähentyneet 1990–luvun jälkipuoliskoon verraten, mutta vähentyminen ei näytä jatkuneen vuoden 2016 jälkeen.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi