Lasten psykoosilääkehoidon metabolisessa seurannassa on käytännön esteitä

Puutteellinen seuranta saattaa tarpeettomasti lisätä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisen riskiä.

Psykoosilääkkeiden käyttö lasten ja nuorten hoidossa on lisääntynyt, ja näyttöön perustuvat suositukset edellyttävät metabolisten haittavaikutusten huolellista seurantaa. Se jää kuitenkin kliinisessä työssä usein toteutumatta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa selvitettiin syitä kliinikon näkökulmasta.

Kymmenen kokenutta lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä vastasi semistrukturoituun haastatteluun psykoosilääkehoidon seurannasta. Kaikki tutkittavat kokivat, että sekä potilaan psyykkisen että fyysisen terveydentilan seuranta kuului heidän vastuulleen. Konsensus kuitenkin oli, että psykoosilääkehoidon metabolinen ja erityisesti laboratoriokokeiden seuranta on haastava tehtävä.

Tutkittavat toivat esille useita esteitä seurannan toteuttamiselle. Tavallisimmin mainittiin puutteelliset resurssit (kuten vaakojen ja mittojen puute tai niiden hankala sijainti) (100 %), potilaiden ja perheiden vaikeudet sitoutua seurantaan (70 %) ja potilaan kieltäytyminen verikokeista (70 %). Myös potilaiden elämäntilanteet ja vaikea psyykkinen tilanne vaikeuttivat seurannan toteuttamista (40 %).

Tutkittavien mukaan lääkehoidon seurantaa voitaisiin parantaa lisäämällä organisaatiotasoista tukea sekä lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan koulutusta lääkehoidon seurannasta.

Puutteellinen seuranta saattaa tarpeettomasti lisätä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisen riskiä ja pitkäaikaissairastavuutta psykoosilääkkeitä käyttävillä lapsilla ja nuorilla. Tutkijoiden mukaan nykyiset kliiniset suositukset eivät tue riittävästi seurannan toteutumista. Tarvitaan paikallisesti räätälöityjä strategioita, jotka tukevat sekä lääkäreitä että perheitä suositusten noudattamisessa.

Aouira N, Khan S, Heussler H, Haywood A, Karaksha A, Bor W. Practitioners' perspective on metabolic monitoring of second-generation antipsychotics: Existing gaps in knowledge, barriers to monitoring, and strategies. J Child Adolesc Psychopharmacol 2022;32:296–303.

Kirsi Kakko

Riikka Riihonen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?