"Lastensairaalan asiat voidaan ratkaista"

Lääkärien luottamusmies kommentoi HUS:n Uuden lastensairaalan tilannetta.

Kuva 1 / 1

Miltä HUS:n Uuden lastensairaalan tilanne näyttää lääkärien näkökulmasta, lastenklinikan lääkärien vastaava luottamusmies, lastentautien erikoislääkäri Kristiina Aalto?

– Hoitajien työnkuva on erilainen kuin lääkärien. Joillakin osastoilla hoitajat ovat kuormittuneita. Hoitajilla on paljon töitä ja he ovat kiireisiä. Toisaalta tilanne vaihtelee osastoittain. Joillakin osastoilla kaikki on hyvin, ainakin ajoittain.

Uudessa sairaalassa kaikki prosessit eivät ehkä vielä ole hioutuneet kuntoon.

Vanhemmat halusivat potilaille omat huoneet. Ne on saatu. Nyt vanhemmat toivovat, että hoitaja olisi koko ajan potilashuoneessa, mutta eihän jokaiseen huoneeseen riitä omaa hoitajaa kokoaikaisesti tavallisella vuodeosastolla. Ei hoitajia niin paljon voi olla. Käytetään digiseurantaa ja monitoreja.

Millä tavalla hoitajien kuormittuneisuus heijastuu lääkäreihin?

– Hoitajat eivät ole aina tavoitettavissa, kun osastot ovat niin valtavia. Tämä on hidastanut asioita, ja joskus prosessit tökkivät. Hoitajat ovat kiireisempiä ja stressaantuneempia ainakin ajoittain ja joillakin osastoilla.

Yksi muualta tullut lääkäri yllättyi siitä, että hoitajat jakavat ruokaa potilaille. Toimenkuvia ja prosesseja voitaisiin miettiä, ettei hoitajan aika mene ruuan jakamiseen, vaan hoitaja voisi keskittyä hoitotyöhön.

Myöskään sihteereitä ei ole tarpeeksi. Poliklinikalta on jäänyt paljon asioita menemättä eteenpäin, kun ei ole tiedetty, ettei kukaan katso niitä. Sihteerin töitä on jäänyt tekemättä.

Ylen MOT-ohjelmassa tuotiin 9. syyskuuta esiin sairaalan kiinteistöön ja henkilöstöön liittyviä ongelmia. Tulivatko asiat lääkäreille yllätyksenä?

– En usko. Valituskirje ei ollut lääkäreistä lähtöisin, eikä lääkäreillä ole tämänkaltaisia ongelmia, vaan pienimuotoisempia ja ratkaistavissa olevia. Hoitajien tapa tuoda asiat esiin nimettömässä kirjeessä kielii pelosta ja työhyvinvoinnin ongelmista.

Mitä tilanteelle pitäisi tehdä?

– Asia pitää nyt selvittää ja pohtia, miten prosesseja voidaan parantaa. Ajattelen niin, että asiat voidaan ratkaista ja niiden eteen kannattaa tehdä töitä. Henkilökunnan hyvinvointi heijastuu suoraan potilastyöhön.

Onhan meillä paljon yritettykin korjata niitä asioita, joita nyt on tullut esille. Rakennuksiin liittyviä ongelmia on korjattu, ja jos hoitajia on poissa, sijaisia yritetään saada.

Meillä on hyvä työporukka ja lastensairaala on kuitenkin mukava työpaikka. Kaikki tekevät täällä antaumuksella töitä, ja siksikin osa varmaan stressaantuu.

HUS selvittää ongelmat

HUS tekee Uuden lastensairaalan laadusta, potilasturvallisuudesta ja resursoinnista selvityksen, tiedotti HUS MOT-ohjelman julkaisuiltana. HUS:n johtajaylilääkärin johdolla tehtävään arvioon kuullaan myös henkilöstöä. Selvityksellä halutaan varmistaa, että kaikki huolet ja mahdolliset epäkohdat tulevat käsitellyiksi.

HUS julkaisi ohjelmaan liittyen oman vastineensa.

Uuden lastensairaalan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Kiinteistöön liittyviin ongelmiin on puututtu niiden ilmettyä, ja korjauksia on tehty. Henkilöstötilannetta ja potilasturvallisuutta seurataan.

Toukokuun alussa HUS antoi selvityksen Aluehallintovirastolle hoitajien lähettämän nimettömän kirjeen vuoksi.

Kirjoittaja
Heli Väyrynen
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 11.9.2019.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Saako vaihtaa hetkeksi aihetta?

    Suomalaista mediaa seuraamalla voisi luulla, että ilmastonmuutoksessa on kyse yksittäisten kuluttajien valinnoista. ?Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa?, Yle otsikoi 29.12. Kuluttajavalintoihin onkin toki helpoin vaikuttaa. Niistä puhuminen luo kuitenkin harhan siitä, että voidakseen tehdä mitään olisi pystyttävä täydelliseen nuhteettomuuteen. Se vie myös huomion pois ongelman ytimestä. Jopa yli kolmasosan kaikista kasvihuonepäästöistä on tuottanut vain 20 yrityksen joukko, kertoo Climate Accountability Institute. Samat hiili-, öljy- ja kaasuyritykset ovat rahoittaneet härskisti myös tieteeltä näyttävää disinformaatiota, jolla hämärrettiin tosiasiat, jotta yritykset saattoivat jatkaa voittojensa takomista. Vireillä on useita oikeusjuttuja näitä yrityksiä vastaan. Öljyjätti Exxon Mobilin on raportoitu tienneen ilmastonmuutoksesta 70-luvulta saakka. Mitättömiä eivät ole myöskään valtioidentekemiset. Vaikka yhteinen talomme on liekeissä, moni poliitikko kaataa yhä lattialle bensiiniä. G20-maat syytävät hiileen edelleen tukiaisina 64 miljardia dollaria vuodessa. Nämä maat tuottavat neljä viidesosaa kaikista kasvihuonekaasuista. Miksi siis puhumme vain kuluttajavalinnoista? Tietokirjailija Naomi Klein sanoo, että ympäristöajattelussa tapahtui muutos 80-luvulla.Ympäristökriiseihin oli aiemmin vastattu käymällä ongelmien aiheuttajien kimppuun. Epävirallinen iskulause oli Sue the bastards. Aktivistien oli paitsi vaikutettava lainsäädäntöön, usein myös haastettava oikeuteen yrityksiä, jotka tekivät voittoa ympäristömyrkyillä. Kleinin mukaan kaikki muuttui Reaganin aikana. Republikaanihallinto mielsi ympäristökysymykset puoluepolitiikaksi, jolla tavoiteltiin valtaa. Reaganin sisäministeri puhui vainoharhaisesti jopa natsi-Saksan kaltaisesta kontrollista, johon ympäristöasioilla muka pyrittiin. Ympäristöihmiset heitettiin ulos piireistä, joissa asioihin vaikutettiin. Syntyi uusi ympäristöajattelun sukupolvi, joka vältti vastakkainasetteluita. Ympäristöongelmat piti mieltää bisnesmahdollisuuksiksi, keksiä win-win-ympäristötekoja, jotka hyödyttivät myös yritysten osakkeenomistajia. Olemme tämän ajattelun lapsia. Ilmastonmuutos vaatii kuitenkin sitä, monen muun asian ohella, että maailman tuottoisimpia yrityksiä pakotetaan jättämään triljoonien arvoiset öljy-, hiili- ja kaasuvarat maan alle. Se ei tule olemaan kaikille win-win. Onneksi kaikki eivät miellä itseään vain kuluttajiksi. Newyorkilainen ystäväni suunnittelee nälkälakkoa motivoidakseen lempeästi korkeakouluaan luopumaan sijoituksistaan fossiilisiin polttoaineisiin. Jopa biljoonaluokan mittakaavassa voi vaikuttaa ? mutta ei yksin. Suuri voitto ilmastoliikkeelle oli Euroopan investointipankin marraskuinen historiallinen päätös lakata rahoittamasta öljy-, hiili- ja kaasuhankkeita. Ratkaisun mittakaava ei ole pieni: EIP aikoo kanavoida biljoona euroa vähähiilisiin hankkeisiin ensi vuosikymmenellä. Sen päätöstä muuttaa lainapolitiikkaansa edelsi kuitenkin kymmenientuhansien kansalaisten pitkäaikainen painostus ja mielenosoitusten sarja. Rahoittajiin vaikuttamista pidetään keskeisenä strategiana, jonka ansiosta esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheidpolitiikka murtui. Ympäristöjärjestö 350.org kannustaakin yhteisöjä ja val­tioita luopumaan sijoituksistaan fossiilisiin polttoaineisiin. Divestment-kampanja on kerännyt jo 12 biljoonan dollarin arvosta sitoumuksia luopua sijoituksista hiili-, öljy- ja kaasualoille. Kuluttajavalintoihin keskittymällä pidämme kiinni illuusiosta, jonka mukaan ongelma on yksittäisten kuluttajien ratkaistavissa. Se ei ole. On välttämätöntä liittoutua ja lakata ajattelemasta itseään ensisijaisesti kuluttajana. Tämä saattaisi tapahtua helpommin, jos keskustelisimme kuluttajavalintojen lisäksi myös ilmastoliikkeen muista keinoista. Liikkeen tuoreista voitoista puhuminen loisi myös toivoa. Myös se, kuten aika, on käymässä vähiin. ?

    Kommentit 18.1.2020
  • Väitöskirja ja arkityö käsi kädessä

    Kirurgi Sanna Andersson iloitsee, että sai tehdä väitöstutkimuksen kiinnostavasta kliinisestä aiheesta.

    Uutiset 17.1.2020
  • Anestesiologin kokemus ei vaikuta haittatapahtumien määrään tekonivelkirurgiassa

    Kirurgin kokemuksella sen sijaan on merkitystä.

    Tutkittua tietoa 17.1.2020