Liika kodinomaisuus vaikeuttaa epidemian hoitoa

Kodinomaisuuteen pyrkiminen on sairaaloissa terveysriski ­nopeasti tarttuvan taudin levitessä.

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ­Joensuussa kesällä 2011 levinnyt salmonellaepidemia toi esiin sen, miten viihtyvyyden tavoittelu saattaa vaikeuttaa epidemian hoitoa. Synnyttämään tulleesta äidistä lähtöisin ollut salmonellaepidemia aiheutti 24 tartuntaa. Tartunnan saaneista kymmenen oli vastasyntyneitä.

– Potilasturvallisuuden kannalta sairaaloissa tulisi välttää liikaa kodinomaisuutta. Mitä sairaammista potilaista on kyse, sitä enemmän pitäisi pysytellä ­perinteisissä askeettisissa ympäristöissä. Sairaalat on syytä pitää sairaaloina 
ja kodit koteina, Pohjois-Karjalan keskussairaalan infektioylilääkäri Jukka ­Heikkinen sanoo.

Siivoaminen vaikeutuu, kun sairaalaan on tuotu ylimääräisiä tekstiilejä, koriste-esineitä ja hankalasti puhdistettavia leluja. Kodinomaisuuteen pyritään etenkin lapsia ja synnyttäjiä hoitavilla osastoilla.

– Epidemian yhteydessä silmiinpistävää oli, että kodinomaisuutta oli haettu jopa vastasyntyneiden teho-osastolle, jonne oli tuotu kodeista leluja ja nukkeja. Vakavasti sairaat vastasyntyneet ovat kuitenkin kaikkein altteimpia tartunnoille, Heikkinen sanoo.

Epidemian yhteydessä osastojen ­tiloista poistettiin runsaasti turhia esineitä ja yhteiskäytössä olleita hoito­tarvikkeita. Tehosiivouksen jälkeen salmonellabakteereita löytyi lopulta ­teho-osaston vauvojen ammeesta ja lapsivuodeosaston perhehuoneen kä­sien­pesu­altaasta.

– Tartuntaketjujen katkaiseminen on sitä vaikeampaa, mitä enemmän ­tiloissa on tavaraa. Esimerkiksi kangaslelujen pinnat on äärimmäisen hankalaa pitää puhtaana.

Lomakausi haasteena

Myös henkilökunnan keskuudessa ­totutut tavat saattavat vaikuttaa tartuntatautien leviämiseen.

– Usein hoitotarvikkeita hamstrataan runsaasti varastosta, kun niitä ei haluta hakea joka kerran erikseen. Hoitoalue tulisi kuitenkin pitää mahdollisimman vapaana ylimääräisestä tavarasta, Heikkinen kertoo esimerkkinä.

Joensuussa oli haasteena epidemian osuminen lomakauteen. Ensimmäinen potilas tunnistettiin toukokuun lopussa ja epidemia todettiin päättyneeksi heinäkuun alussa.

– Epidemian pysäyttämiseksi kaikki tilat pitäisi saada siivottua kerralla, mutta lomakaudella on haastavaa saada riittävästi sijaisia, Heikkinen kertoo.

Epidemian jälkeen toimintatapoja on tarkastettu uudelleen.

– Haasteena sairaaloissa on yleensä se, että sovituista käytännöistä aletaan ajan kuluessa vähitellen lipsua, Heikkinen muistuttaa.

Maria van der Meer
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 44/12.