Liitto: Potilaan pääsy hoitoon turvattava

Liitto: Potilaan pääsy hoitoon turvattava Kuva 1 / 1

Sotesta puhutaan hyvin moninaisin tuntein. Se hämmentää, ärsyttää, sekoittaa ja pelottaa. Osa yrittää välttää koko sote-sanan kuulemista, eikä kaikille ole vieläkään selvää, mitä sote tarkoittaa.

Sotella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenteita. Siihen kuuluu valtava määrä palveluita, kuten terveyskeskukset, kouluterveydenhuolto, työterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, lastensuojelutyö, mielenterveyspalvelut ja perheneuvolat. Sotesta puhutaan tällä hetkellä paljon, koska palveluiden järjestäminen ja tuottaminen haluttaisiin laittaa uuteen uskoon.

Lääkäriliiton politiikantoimialan johtajan Heikki Pärnäsen mukaan uudistus on tarpeen. Hän huomauttaa, että nykyinen rakenne on kehittynyt 1950–1990-lukujen aikana.

– Tällä hetkellä kunnat hoitavat oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen ja tuottamisen. Tämä malli on johtanut potilaiden eriarvoiseen kohteluun kuntien välillä, Pärnänen toteaa.

Järjestäminen ja tuottaminen erilleen

Lääkäriliitto on jättänyt 13. lokakuuta lausunnon koskien soten järjestämislain luonnosta. Liiton mielestä on hyvä, että palveluiden järjestäminen keskitetään viidelle alueelliselle toimijalle. Liiton mukaan vain riittävän isoilla alueellisilla järjestäjillä on mahdollisuus kehittää uusia toimintamalleja ja ottaa huomioon myös Suomen alueellisia eroja.

Luonnoksessa esitetyssä tehtävien jaossa on liiton mukaan kuitenkin vielä parantamisen varaa.

– Olemme yhtä mieltä lain tavoitteista, mutta emme keinoista. Lain luonnoksessa sote-alueiden vastuulle jää palveluiden järjestäminen. Sen sijaan perustettavien tuottamisvastuullisten kuntayhtymien tehtäväksi jää palveluiden tuottamisen lisäksi myös käytännön järjestäminen. Tavallaan tilanne ei muutu miksikään, jos laki etenee tällaisenaan. Kunnat korvataan vain isommilla tuottamisalueilla, Pärnänen toteaa.

Pärnänen vertaa nykyistä tilannetta siihen, että auton merkkiliike ottaisi yhtäkkiä hoitaakseen sekä palveluiden järjestämisen, että tuottamisen eli auton rakentamisen, hinaamisen, korjaamisen ja romuttamisen.

– Sellaista tuotantorakennetta ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Sosiaali- ja terveysalueilla tulisi olla mahdollisuus päättää, miten tuotanto järjestetään niin, että se vastaisi joustavasti kunkin alueen väestöryhmien tarpeita. Muut toimijat sen jälkeen tuottavat palvelut, Pärnänen sanoo.

Yhdenvertaiset palvelut

Liiton mukaan tämän päivän suurimpana ongelmana potilaan näkökulmasta on perusterveydenhuollon lähipalveluiden saatavuus. Lähipalveluita ovat muun muassa ennaltaehkäisevä työ neuvoloissa ja avosairaanhoidon vastaanottopalvelu. Liitto edellyttää, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan lähipalveluna. Osa lähipalveluista pitäisi myös tuoda tarvittaessa potilaan kotiin.

– Kannatamme liitossa sellaisia uudistuksia, jotka takaavat potilaille yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut asuinpaikasta, tulotasosta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tärkeintä on turvata potilaan pääsy hoitoon, Pärnänen huomauttaa.

Sote-lain kunnianhimoinen tavoite on tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Pärnänen kuitenkin huomauttaa, että vaikka laki saataisiinkin suunnitelmien mukaan valmiiksi, toiminnan muuttamisessa ja uuteen totuttelemisessa menee aikaa.

– Mielestäni olisi realistista odottaa, että vuonna 2020–2022 meillä on sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, joka osaa ennakoida tulevaa ja toimia potilaan kannalta mahdollisimman yhdenvertaisella tavalla. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että lakiluonnosta vielä muutetaan ja järjestäjät ja tuottajat erotetaan toisistaan, Pärnänen sanoo.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?