Syksyn tärkeät värit

Soten valmistelut etenevät pitkin maata, ja aika käy vähiin. Kaikki eivät ehdi ajoissa maaliin.

Adobe/AOP

Sosiaali- ja terveysministeriö raportoi sote-valmistelujen tilan kerran kuussa verkkosivuillaan.

Taulukon värimaailma on syksyn tärkeimpiä. Valtavasta määrästä liikkuvia osia pitäisi tulla valmista vuodenvaihteessa. Jos ei tule, edessä voi olla sekasorto, jossa lääkärin työ käy mahdottomaksi.

Osalla alueista hallitsevia värejä ovat punainen ja oranssi. Joillain yksikään tehtäväpaketti ei ole edennyt edes puoleen väliin. Varsinkin Vantaa-Keravalla ja Kainuussa on syytä huoleen.

Toisaalla on paljon jopa tummanvihreää. Se tarkoittaa, että yli 90 prosenttia tehtävistä on tehty.

Pisimmällä hyvinvointialueista on Keski-Uusimaa. Joka ikinen sarake on vihreällä. Aplodit sinne.

Lapissa menee lähes yhtä hyvin: vihreitä sarakkeita on neljä viidestä.

Viisaasti ennakoitu

Ennen kuin jatkamme on hyvä muistaa, että taulukko antaa vain suuntaa. Alueet voivat tulkita eri tavoin, milloin tehtävä on esimerkiksi valmis. Lisäksi Helsinki ja Hus poikkeavat varsinaisista hyvinvointialueista.

Tuula Kakko

Ensin Keski-Uudellemaalle. Voiko vihreyteen teillä luottaa, lääkärien pääluottamusmies Nikolai Rintala ?

– Hyvin olemme edenneet työntekijöiden näkökulmasta, Rintala kertoo.

Hyvinvointialueen runkona toimii vuonna 2019 perustettu Keusote, johon valtaosa hyvinvointialueen henkilöstöstä kuuluu. Rintalan arvion mukaan juuri siksi alue on muita edellä.

Mutta onhan Siun sote, Essote ja muitakin?

– Johtomme on osannut toimia viisaasti. Keusote perustettiin nimenomaan ennakoimaan valtakunnallista sotea, Rintala sanoo.

Perustavia huolenaiheita Rintalalta ei nouse. Haasteena juuri nyt on vammaisalan osaamiskeskuksen Etevan jakaminen. Työntekijöille on epäselvää, mitä osia siitä siirtyy Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle ja mitä ei.

Tuula Kakko

Turnauskestävyyttä

Väliaikainen hyvinvointialuejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen tukee Rintalan näkemyksiä. 80–85 prosenttia Keski-Uudenmaan asioista on valmistunut etukäteen. On voitu keskittyä loppuhiontaan ja päivittämisiin.

Mitä vinkkejä annat muille?

– Iso kuva on usein selvä. Mutta kun lähdetään liikkeelle, esiin nousee tuhansittain yksityiskohtia. Tarvitaan turnauskestävyyttä, Laitinen-Parkkonen sanoo.

– Tärkeintä on, etteivät palvelut notkahda ja että palkat maksetaan. Muu ehtii myöhemmin.

Keusote tarttui työhön palvelut edellä. Laki pakottaa muita alueita nyt päinvastaiseen järjestykseen. Pääpaino on aluksi rakenteissa, joten perustekemisen ytimeen edetään myöhemmin.

Lapissa painotettu työtä

Lapissa ei ole Keusoten kaltaista valmista sote-yhtymää. Hyvinvointialue kokoaa neljä kaupunkia, 17 kuntaa ja kolme pientä kuntayhtymää.

Tuleeko valmista, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela ?

– Kyllä, Jokela vastaa napakasti sähköpostilla. Jatkokommentteja häneltä ei irtoa.

Tuula Kakko

Pääluottamusmies, infektiolääkäri Antti Väänänen Lapin keskussairaalasta kertoo, että työntekijöiden päällimmäinen tunnetila on epävarmuus. Työ on aloitettu yläportaasta ja hallinnosta. Käytännön muutokset ovat peitossa.

– Näyttää kuitenkin siltä, että painotukset ovat olleet järkeviä. Perustoiminnot pyritään saamaan kuntoon ilman yhtäkkisiä muutoksia.

Palkanmaksuunkin on Väänäsen mukaan rakennettu häiriöiden varalle useita skenaarioita.

Valtio ei auditoi

Sitten punaisten joukkoon.

Haloo, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Onnistuuko?

– Pakko on. Ei ole vaihtoehtoa, vastaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö .

Tuula Kakko

– Täysin valmista ei tietenkään tule. Olemme priorisoineet eniten tietotekniikkaa. Rakennamme järjestelmät toimiviksi mutta emme yhtään pidemmälle.

Aronkytö muistuttaa, että STM:n taulukko perustuu itsearvointeihin. Kun valtio ei auditoi, jokainen ilmoittaa mitä haluaa, ja Vantaa katsoo työtään kriittisin silmin.

Aronkydön mukaan valtio on jättänyt alueet joissain asioissa turhan yksin. Jokainen on joutunut tekemään ratkaisunsa itse, kun minkäänlaista käsikirjaa ei ole ollut.

Hän vertaa asetelmaa valtion viraston perustamiseen.

Työtä tehtäisiin silloin valmiiksi pureskeltujen etappien ja steppien pohjalta. Nyt esimerkiksi IT:n ja tilojen järjestämiseen ei ole valtakunnan ohjausta, vaikka edellisellä sote-kierroksella oli.

Arkityö ennallaan

Terveyskeskuslääkäri Olga Gilbert Martinlaakson terveysasemalta on luottavainen Vantaa-Keravan etenemiseen.

– Uskon – kuten johtokin sanoo – että kunhan pullonkauloja ohitetaan, loppuvuonna päästään hyvin eteenpäin.

Tuula Kakko

Arkityössä asiat näyttävät Gilbertin mukaan jatkuvan ennallaan. Yhteistyötä kaupunkien välille on viritelty koulutustapahtumissa. Henki on hyvä.

Eniten Gilbertiä askarruttaa palkanmaksu. Siinä on ollut aiemminkin vaikeuksia, ja nyt järjestelmä uudistuu taas.

Keski-Suomi otti loikan

Keski-Suomi oli heinäkuussa heikoimmin edenneiden alueiden joukossa. Edistyminen oli kaikilla viidellä osa-alueella alle 50 prosenttia.

Tuleeko valmista ennen vuodenvaihdetta?

Hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet laittaa sähköpostiin STM:n taulukon elokuulta. Vertailu edelliskauteen kertoo, että Keski-Suomi on ottanut kesän aikana loikan. Edistyminen on ICT:tä lukuun ottamatta nyt yli 50 prosenttia.

Onko syynä ahkeruus vai raportoinnin muutos, siihen Tolletilta ei vastaa.

Jyväskylän Sairaala Novassa tunnelmat ovat huolestuneita. Erityisesti huolettaa valtuuston äskettäinen päätös professioiden sijoittumisesta organisaatiossa. Vaikutusten pelätään heijastuvan käytännön työhön.

– Päätös kuvastaa ymmärtämättömyyttä vastaavan lääkärin roolista ja tehtävästä hyvinvointialueella, kertoo lääkäri Outi Kavasmaa .

– Toivon hartaasti, että huolemme on turha, mutta epäilen sitä vahvasti. Asiaa on selvitelty laajasti Lääkäriliitossa sekä Kuntaliitossa, ja ne ovat huolemme jakaneet.

Kavasmaa pelkää terveydenhuollon kriisin alueella jatkuvan. Luotto siihen, että asioita pystyttäisin hoitamaan kustannustehokkaasti ja potilasturvallisuus edellä on heikko.

Tätäkö halusimme?

Sote-uudistuksen riskit alkavat hiljalleen kaatua päälle.

Erot alueiden välillä ovat kasvaneet. Varsinkin ICT-käyttöönotoista on tulossa vaikeita. Palkat voivat jäädä maksamatta muuallakin kuin Helsingissä.

Syy ei ole yksi alueiden. IT-toimittajilla on vaikeuksia, ja komponenteista on pulaa.

Mutta sotea yhtä kaikki.

Riskien kasvu on huomattu ministeriössäkin. Seurantataulut kertovat töiden edenneen keskimäärin hyvin aikatauluissaan, mutta STM ilmoittaa jo varautuvansa häiriöihin palveluiden järjestämisessä, henkilöstön siirroissa ja toimitiloissa.

Myös henkilöstön jaksaminen ja avainhenkilöiden vaihdokset on nostettu esiin.

Kun kaikkea ei saada valmiiksi, siirtymä vaatii alueilta jatkuvaa priorisointia. Tarvitaan rajuja päätöksiä, jotta minimivaatimukset täyttyvät siellä missä on pakko.

Suurin riski löytyy kuitenkin vuodenvaihteen jälkeisestä ajasta.

Lähes jokainen alue on huolissaan rahoituksesta ja tekee alijäämäisen talousarvion.

Sotea tehdään vuosien tähtäimellä. Jos työ on jatkuvaa kulujen karsimista, tavoitteet vaarantuvat. Lain raottamat ovet lisärahoitukseen eivät kaikille aukea. Edessä on säästöjä. Kohteiksi joutuvat työntekijät ja heidän kauttaan potilaat.

Emme me tätä halunneet. Aloitus tarvitsee edelleen lisää rahaa.

Pekka Nykänen

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?