Moni ajattelee ihon vanhenemisen johtuvan pelkästään iästä. Tutkimusten mukaan merkittävä osa ihon näkyvistä muutoksista liittyy kuitenkin vuosien aikana kertyneeseen auringon UV-säteilyyn.
Auringon vaikutukset eivät näy ihossa heti. Muutokset kehittyvät hitaasti vuosien ja vuosikymmenten aikana, minkä vuoksi niiden yhteyttä auringolle altistumiseen ei aina tunnisteta.
Valovanheneminen eroaa luonnollisesta ikääntymisestä
Iho vanhenee luonnostaan iän myötä. Lisäksi ihoon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, joista merkittävin on auringon UV-säteily.
Lääketieteessä puhutaan valovanhenemisesta eli photoaging-ilmiöstä. Sillä tarkoitetaan ihon ennenaikaista vanhenemista, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta auringon UV-säteilylle.
Valovanhenemisen merkkejä ovat esimerkiksi:
- rypyt
- ihon veltostuminen
- pigmenttimuutokset
- maksaläiskät
- ihon karheus
- pintaverisuonten korostuminen
Muutokset näkyvät erityisesti kasvoissa, kaulalla, dekolteealueella ja käsissä, jotka altistuvat auringolle eniten.
UVA- ja UVB-säteily vaikuttavat eri tavoin
Auringon UV-säteily jaetaan UVA- ja UVB-säteilyyn.
UVB-säteily aiheuttaa erityisesti ihon palamista. UVA-säteily puolestaan tunkeutuu syvemmälle ihoon ja liittyy ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen.
Molemmat säteilytyypit voivat vaurioittaa ihosoluja ja lisätä ihosyöpäriskiä.
Siksi iho altistuu auringon haitallisille vaikutuksille myös silloin, kun se ei varsinaisesti pala.
UV-säteily vaurioittaa ihon tukirakenteita
Auringon UV-säteily vaikuttaa ihon kollageeniin ja elastiiniin. Nämä proteiinit ylläpitävät ihon kimmoisuutta ja joustavuutta.
Pitkäaikainen UV-altistus hajottaa vähitellen ihon tukirakenteita. Tämän seurauksena iho menettää kiinteyttään, rypistyy helpommin ja palautuu aiempaa huonommin venytyksestä.
Muutokset kehittyvät hitaasti, minkä vuoksi niiden yhteys aurinkoaltistukseen voi jäädä huomaamatta.
Auringonpolttama kertoo ihovauriosta
Auringonpolttama ei ole pelkästään tilapäinen iho-oire, vaan merkki UV-säteilyn aiheuttamasta ihovauriosta.
Toistuvat auringonpolttamat lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään. Erityisen haitallisina pidetään lapsuudessa ja nuoruudessa saatuja voimakkaita palamisia.
- UV-säteily voi vaurioittaa ihosolujen perimää, mikä lisää riskiä sairastua esimerkiksi:
- tyvisolusyöpään
- okasolusyöpään
- melanoomaan
Ihoa kannattaa suojata myös pilvisellä säällä
Pilvet eivät estä kaikkea UV-säteilyä. Iho altistuu säteilylle myös silloin, kun aurinko ei tunnu erityisen voimakkaalta.
UV-säteilyn määrä vaihtelee vuorokaudenajan, vuodenajan ja sijainnin mukaan. Suomessa voimakkainta UV-säteily on tavallisesti keväällä ja kesällä keskellä päivää.
Miten ihoa voi suojata?
Liiallista UV-altistusta voidaan vähentää yksinkertaisilla keinoilla.
- Ihoa voi suojata esimerkiksi:
- hakeutumalla varjoon päivän voimakkaimpaan aikaan
- käyttämällä suojaavaa vaatetusta ja aurinkolaseja
- käyttämällä aurinkovoidetta, jossa on riittävän korkea suojakerroin
- välttämällä ihon palamista
Muistathan, että aurinkovoide ei kuitenkaan ole tarkoitettu pidentämään aikaa auringossa, vaan vähentämään UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita.
Kaikki auringon vaikutukset eivät näy heti
Auringolle altistuminen ei yleensä aiheuta näkyviä muutoksia yhden kesän aikana. Ihon valovanheneminen on pitkä prosessi, jossa UV-säteilyn vaikutukset kertyvät vuosien mittaan.
Siksi ihon suojaaminen kannattaa aloittaa jo silloin, kun näkyviä muutoksia ei vielä ole. Samalla vähenee myös ihosyöpien riski.
