Lonkkamurtumapotilaan kuntoutus kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto on ottanut kantaa lonkkamurtuman leikkaushoidon jälkeiseen kuntoutukseen ja hampaattomuuden hoitoon.

Lonkkamurtumapotilaan kuntoutus kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon Kuva 1 / 1

Mitkä hoidot Suomessa kuuluvat julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan? Tätä pohtii terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO). Elokuun lopussa PALKO julkisti kaksi uutta suositusta, joiden mukaan lonkkamurtumapotilaan leikkauksenjälkeinen moniammatillinen kuntoutus sekä alaleuan hampaattomuuden hoito implanttikiinnitteisellä kokoproteesilla ovat julkisin varoin toteutettavaa hoitoa.

Aiemmin PALKO on julkistanut yhden suosituksen. Sen mukaan silmänpohjan kostean ikärappeuman hoito silmänsisäisellä bevasitsumabilla kuuluu julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan.

Yhdenmukaista hoitoa

– Tavoitteena on, että hoito olisi yhdenmukaista, kertoo PALKO:n pääsihteeri Jaana Leipälä.

Sote-uudistuksen myötä yhdenmukaiset periaatteet julkisin varoin järjestettävässä terveydenhuollossa ovat yhä tärkeämpiä, kun uudet järjestäjä- ja tuottajatahot tulevat mukaan terveydenhuoltoon.

– Maakuntien ei ole tarkoitus kilpailla palveluvalikoiman sisällöllä.

Myös potilasdirektiivi tuo paineita määritellä, mitä hoitoja rahoitetaan.

Palveluvalikoimaneuvosto ei laadi yksityiskohtaisia listoja kaikista hoidoista ja toimenpiteistä, vaan se pyrkii määrittämään yleisiä periaatteita ja ottamaan käsiteltäväkseen muun muassa aiheita, joista tiedetään, ettei hoito ole yhdenmukaista kaikkialla Suomessa. Käsiteltäviä aiheita voi neuvostolle esittää periaatteessa kuka tahansa.

PALKO on määritellyt kotisivuillaan kolme periaatetta, joiden mukaan palveluvalikoimaan kuulumista arvioidaan. Ne ovat terveysongelman merkittävyys, lääketieteellinen perusteltavuus sekä eettisyys ja taloudellisuus kokonaisuutena.

– Esimerkiksi lonkkamurtuman leikkaushoidon jälkeinen kuntoutus koskee tuhansia ikääntyneitä. Vaikuttavalla kuntoutuksella saadaan toimintakyky palautettua, parannetaan elämänlaatua ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta.

Alaleuan hampaattomuuden hoidon PALKO otti käsiteltäväkseen, koska hampaattomuus on yleistä ja hoitamattomana sillä on vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia.

PALKO on linjannut, että vaikuttavuudeltaan ja turvallisuudeltaan yhdenvertaisista menetelmistä palveluvalikoimaan kuuluu kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Tällä perusteella biosimilaarit kuuluvat valikoiman.

Periaatteet käyttöön työpaikoillakin

Leipälä kertoo, että PALKO:n sivuilla julkaistut periaatteet on tehty myös sairaanhoitopiirien, sairaaloiden, terveyskeskusten ja yksittäisten lääkärien käyttöön.

– Periaatteet on tarkoitettu sovellettaviksi, kun näitä asioita työpaikoilla mietitään.

Jos PALKO:n tehtävänä on määritellä, mitä julkisin varoin rahoitetaan, miksi sen päätökset ovat vain suosituksia?

– Ne ovat varsin vahvoja, lain tukemia suosituksia, mutta eivät kieltämättä sitovia kuin yhdessä tilanteessa. Sairausvakuutuslain mukaan hoito, joka ei kuulu palveluvalikoimaan, ei ole myöskään sairausvakuutuksen korvaamaa hoitoa.

Toistaiseksi PALKO ei ole tehnyt rajaavia suosituksia eli määritellyt hoitoja, jotka eivät kuulu palveluvalikoimaan. Sellaisiakin on kuitenkin parhaillaan tekeillä.

Suositusten lisäksi PALKO antaa hallinto-oikeuksille lausuntoja yksittäisten potilaiden tapauksissa.

– Nämä koskevat usein ulkomailla annetun hoidon korvauksia. Niissä hallinto-oikeus tekee päätöksen, mutta me toimimme asiantuntijoina. Tällaisia lausuntoja emme voi julkaista, sillä ne sisältävät potilastietoja.

Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi