Luomi on hyvänlaatuinen pigmenttimuutos iholla. Niitä voi olla jo syntyessä tai niitä ilmestyy lisää elämän aikana. Tavallinen luomi on yleensä tasavärinen, pyöreähkö ja pysyy samannäköisenä vuosia.
Melanooma sen sijaan on pahanlaatuinen ihosyöpä, joka saa alkunsa pigmenttisoluista. Melanooma voi muistuttaa luomea, mutta se muuttuu ajan myötä: väri, muoto tai koko voivat poiketa tavallisesta luomesta.
Milloin luomi voi olla merkki melanoomasta?
Melanooman riski liittyy erityisesti luomeen, joka alkaa muuttua. Tarkkailussa voi käyttää niin sanottuja ABCDE-muistisääntöjä:
- A (asymmetry) – luomi on epäsymmetrinen
- B (border) – reunat ovat epätarkat tai rosoiset
- C (color) – väri on epätasainen tai useita sävyjä
- D (diameter) – halkaisija yli 6 mm
- E (evolving) – luomi muuttuu: kasvaa, kutisee, vuotaa tai haavautuu
Jos luomi poikkeaa muista ihomuutoksista tai alkaa muuttua, se kannattaa näyttää lääkärille.
Mitkä ovat melanooman riskitekijät?
Melanooman kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät:
- runsas ja toistuva UV-altistus auringosta tai solariumista
- aurinkopolttamat, erityisesti lapsuudessa
- vaalea iho, punertavat hiukset ja pisamat, jotka palavat herkästi
- suuri määrä luomia tai epäsäännöllisen muotoisia luomia
- sukurasite: lähisukulaisella todettu melanooma
Milloin hakeutua lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos:
- luomi muuttuu nopeasti
- iholla ilmenee uusi, poikkeavan näköinen pigmenttiläiskä
- luomi alkaa kutista, vuotaa tai haavautua
Lääkäri voi arvioida luomen dermatoskoopilla ja tarvittaessa poistaa sen kudostutkimusta varten. Varhain todettu melanooma on usein hyvin hoidettavissa.
Miten melanoomaa hoidetaan?
Melanooman ensisijainen hoito on kirurginen poisto. Jos tauti havaitaan varhaisessa vaiheessa, pelkkä poisto riittää.
Laajemmissa tai levinneissä tapauksissa voidaan käyttää myös lääkehoitoja, kuten immunoterapiaa. Hoitotulos riippuu vahvasti taudin leviämisasteesta diagnoosihetkellä.
