Miten suomalaiset voivat psyykkisesti?

Miten suomalaiset voivat psyykkisesti? Kuva 1 / 1

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennushäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa (1). Terveys 2000 -aineistossa masennushäiriö oli edeltäneen vuoden aikana todettu 7,3 %:lla yli 30-vuotiaasta aikuisväestöstä, Terveys 2011 -aineistossa esiintyvyys oli kasvanut 9,6 %:iin. Masennushäiriöt yleistyivät erityisesti naisilla: esiintyvyys oli 12,2 % vuonna 2011.

Koska masennus ja muut psykiatriset häiriöt olivat tutkimukseen osallistumattomilla huomattavasti yleisempiä kuin osallistuneilla, masennuksen yleisyyden arviointiin käytettiin tilastollisia korjausmenetelmiä (2). Niiden vuoksi löydös on hiukan epävarma, mutta masennuksen lisääntymistä tukee se, että samalla aikajaksolla myös nuorten masennusoireet ovat lisääntyneet, erityisesti alemmissa sosiaaliluokissa (3).

Masennuksen lisääntymistä ei ole aiemmin osoitettu Suomessa. Masennuslääkkeiden käyttö on kyllä lisääntynyt viime vuosina, mutta tämän on ajateltu johtuvan lähinnä masennuksen hoidon kehittymisestä ja masennuslääkkeiden käyttöaiheiden laajenemisesta.

Tutkimuksen tulos on merkittävä, koska masennus ja muut psykiatriset sairaudet ovat merkittäviä työkyvyttömyyteen liittyviä tekijöitä. Masennuksen vuoksi alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli vuonna 2006 puolitoistakertainen 1990-luvun puolivälin lukuihin verrattuna. Tämä kasvu voi liittyä masennuksen lisääntymiseen, mutta myös hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen ongelmiin, jotka vaikuttavat työkyvyttömyyden pitkittymiseen (4).

Onko Suomessa sitten enemmän masennusta kuin muualla maailmassa? Markkula ym. (1) toteavat, että masennus on meillä yleisempää kuin useimmissa muissa maissa. WHO:n kansainvälisessä vertailussa masennusta oli keskimäärin 5,5 %:lla, ja erityisesti pitkäaikaisen masennuksen eli dystymian esiintyvyys Suomessa oli suurempi kuin vastaavissa tutkimuksissa muissa maissa.

Tosin kaikissa psykiatrissa sairauksissa kansainvälinen vertailu on haastavaa. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi psykooseja Suomessa on enemmän kuin maailmassa keskimäärin (5). Ahdistuneisuushäiriöitä on Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan Suomessa ehkä vähemmän ja alkoholihäiriöitä saman verran kuin muualla (6).

Psykoosien esiintyvyyden alueelliset erot Suomessa ovat merkittävät – psykoosit ovat yleisempiä Pohjois- ja Itä-Suomessa – mutta masennuksen alue-erot ovat huomattavasti vähäisempiä. Alue-erojen selitykseksi ajatellaan lähinnä geneettisiä tekijöitä, mutta myös erilaiset varhaiset riskitekijät, kuten synnytykseen liittyvät ongelmat, voivat olla vaikuttamassa.

Meneekö suomalaisilla sitten nyt psyykkisesti huonommin kuin aiemmin? Ei välttämättä, sillä Terveys 2011 -tutkimuksen perusraportissa (2) todettiin, että psyykkinen kuormittavuus, työuupumus ja alkoholihäiriöt olivat vähentyneet vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Näitä tuloksia ei ole kuitenkaan korjattu tilastollisesti vastaamaan koko väestöä.

Edustavia ja menetelmiltään vertailukelpoisia tutkimuksia on maailmalla erittäin vähän, koska väestötutkimukset ovat erittäin vaativia ja kalliita projekteja. Suomalaiset väestöaineistot ovat ainutlaatuisia, ja voimme odottaa mielenkiinnolla uusia tutkimustuloksia esimerkiksi ­alkoholihäiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden yleisyydestä.

Kirjoittanut:
Jouko Miettunen
kliinisen epidemiologian professori
Oulun yliopisto

Kirjallisuutta:
1. Markkula N, Suvisaari J, Saarni SI ym. Prevalence and correlates of major depressive disorder and dysthymia in an eleven-year ­follow-up--results from the Finnish Health 2011 Survey. J Affect Disord 2015;173:73–80.
2. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. 
THL, Raportti 68, 2012.
3. Torikka A, Kaltiala-Heino R, Rimpelä A ym. Self-reported depression is increasing among socio-economically disadvantaged adolescents - repeated cross-sectional surveys from Finland from 2000 to 2011. BMC Public Health 2014;14:408.
4. Gould R, Grönlund H, Korpiluoma R, Nyman H, Tuominen K. Työkyvyttömyysasiain neuvottelukunta. 
Miksi masennus vie eläkkeelle? Eläketurvakeskuksen raportteja 2007:1.
5. Suvisaari J, Perälä J, Viertiö S ym. Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa. Suom Lääkäril 2012;67:677–83.
6. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population - results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1–10.

Kuva:
Johanna Nykopp

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi