Neljättä koronarokotetta ei Suomessa saa, jos on sairastanut koronan

Kunhan omikronrokotteita saadaan maahan, ne voisivat estää terveydenhuollossa tartuttavuutta nykyisiä rokotteita paremmin.

Adobe/AOP

Moni neljänteen koronarokotteeseen oikeutettu on joutunut rokotuspaikalla pettymään mainittuaan sairastetusta koronasta. 

Suomessa ei tällä hetkellä pääsääntöisesti saa neljättä rokotetta, jos on rokotettu kolmesti ja lisäksi on sairastanut koronan jossain vaiheessa.

– Silloin ei ole kiirettä saada neljättä annosta. Tiedämme suomalaisten ja kansainvälisten tutkimustulosten pohjalta, että yksi infektio vastaa ainakin yhtä rokoteannosta, perustelee ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

Parhaillaan odotetaan ennakkojulkaisua tuoreesta meta-analyysistä, jonka valossa hybridi-immuniteetti vaikuttaa olevan parempi kuin pelkästään rokottamalla tai sairastamalla saatu. 

– Rokotukset ja infektio yhdessä antavat hyvinkin pitkäkestoista suojaa vakavaa tautia vastaan, ainakin yhdeksän kuukautta, mahdollisesti vielä pitempään. Toki siihen vaikuttavat ihmisen ikä, perusterveys ja lääkitys. Tästä on kuitenkin vielä vähän ja osin ristiriitaista dataa.

 Nohynek ei kuitenkaan kannusta ketään hankkimaan tartuntaa.

– Ei sairastamista voi kenellekään suositella: emme tiedä etukäteen, kenelle tulee vakava tauti, long covid, tai muita seuraamuksia.

Väestön immuniteetti on noussut omikronin levitessä

Yleinen ohje sairastetun koronan ja seuraavan rokotuksen väliksi on Suomessa 4–6 kuukautta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto on antanut heinäkuussa ohjeen, että rokotteen voi saada 3–6 kuukauden kuluttua edellisestä annoksesta tai infektiosta. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC taas suosittelee 4–6 kuukauden väliä. Nohynek arvioi, että jälkimmäiseen aikarajaan ollaan päätymässä myös WHO:ssa.

– Turvallisuuden näkökulmasta liian pian infektion jälkeen annetusta rokotteesta ei ole suurta haittaa. Jonkin verran enemmän on raportoitu pistoskohdan haittoja. Kysymys on siitä, tarvitaanko rokotetta niin pian, onko siitä hyötyä etenkään nykyisillä rokotteilla, joilla ei saada kovin hyvää suojaa omikronia vastaan, hän sanoo. 

Monissa korkean elintason maissa infektion tuoma vasta-ainetaso väestössä on noussut viime kuukausien aikana, kun omikronvariantit ovat levinneet nopeasti. Näin lienee käynyt myös Suomessa.

Useissa kehittyvissä maissa, joissa on rokotettu vähän ja tartunnoilta suojautuminen on vaikeaa, väestön immuniteetti lähentelee Nohynekin mukaan jo sataa.

– Hyvin hauraat ovat kuolleet, ja jäljelle jääneiden terveys kestää ehkä paremmin uusintainfektiota. Osan terveys ei kestä, tämä on aika armotonta peliä, hän toteaa.

Ruotsi aloittaa neljännen rokotuskierroksen, Suomi ei

Lääkärilehti kertoi viime perjantaina, Ruotsin mediassa olleisiin tietoihin nojautuen, että maassa aloitetaan koronarokotukset uusilla omikronia vastaan räätälöidyillä rokotteilla syyskuussa.

Nohynekillä ei ole Ruotsin päätöksistä tarkempaa tietoa, mutta kyseessä ovat hänen mukaansa BA.1-variantille räätälöidyt Pfizer-Biontechin ja Modernan bivalentit rokotteet, jotka sisältävät myös alkuperäisen Wuhanin viruksen piikkiproteiinia koodaavaa mRNA:ta. Rokotteet ovat kesäkuusta alkaen olleet Euroopan lääkeviraston rullaavassa arvioinnissa. 

– Valmistajat alkavat toimittaa niitä Suomeen EU:n yhteishankinnan kautta, kun Ema on antanut niille myyntiluvan, toivottavasti jo syyskuun alussa. Sen jälkeen menee joitakin viikkoja ennen kuin rokotteita saadaan maahan.

Ruotsi myös aloittaa syyskuussa neljännet koronarokotukset kaikille 18 vuotta täyttäneille.

Nohynek näkee, että Suomessa ei kertyneen näytön ja vakavan taudin suojan näkökulmasta ole syytä mennä tähän ainakaan vielä.

– Nykyisillä rokotteilla terveet työikäiset aikuiset ovat hyvässä suojassa ja neljänsien rokoteannosten kattavuuden lisääntymisen myötä myös ikäihmisillä ja perustauteja sairastavilla saavutetaan erittäin hyvä suoja. Nuoremmilla ihmisillä kolmen annoksen jälkeen suojateho vakavaa tautia vastaan on edelleen oikein hyvä, ja ne rokotetut, jotka ovat koronan sairastaneet joko ennen rokotuksia tai rokotusten jälkeen, vielä parempi, hän sanoo.

– Onko perusteltua rokottaa nykyisin käytössä olevilla rokotteilla, jotta syntyisi kohtalaista ja muutaman kuukauden kestoista suojaa tartuntaa ja lievää tautia vastaan?

Häntä harmittaa, että keskustelussa menevät sekaisin koronatartunta, oireellinen infektio, tartuttavuus ja vakava tauti. 

Tilanne on kuitenkin toinen, kunhan varianttirokotteita on saatavilla. Nohynek pohtii, että etenkin terveydenhuollon ammattilaisille ne, tartuntatautilain 48a-pykälän ollessa voimassa, voisivat olla hyödyllisiä, jos ne antaisivat pitempiaikaista suojaa infektiota ja tartuttavuutta vastaan.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?