Nokian vesikriisi vuonna 2007 oli laajin laatuaan

Nokian talousvesijärjestelmän pilaantuminen oli potentiaalisesti vaarallinen onnettomuus, jonka seuraukset olisivat voineet olla vakavammat kuin nyt nähtiin, todetaan väitöstutkimuksessa.

Nokialla puhkesi vuonna 2007 tähän asti laajin juomavesivälitteinen epidemia Suomessa, kun erehdyksessä auki jääneen venttiilin kautta talousveden joukkoon pääsi sekoittumaan huomattava käsiteltyä jätevettä.

Yli puolet (53 %) pilaantuneen veden alueen asukkaista sairastui vatsatautiin. LL Janne Laineen väitöstutkimuksen mukaan vatsatautitapausten ylimäärän arvioitiin olleen 4 519 vertailtaessa ilmaantuvuuteen toisen kunnan väestössä.

Väitöstutkimus pohjautuu Nokian epidemian terveysvaikutusten selvitystyöhön, joka käynnistettiin THL:n, TAYS:n, Tampereen yliopiston ja Nokian kaupungin yhteistyönä. Tutkimus toteutettiin väestökyselyin pian epidemian alettua ja 15 kuukauden kuluttua epidemian alusta. Kyselytutkimusten lisäksi aineistoa kerättiin TAYS:n ja Nokian terveyskeskuksen tietokannoista.

Nokialaisten ulostenäytteissä todettiin seitsemän taudinaiheuttajaa, joista kuusi osoitettiin myös talousvedestä otetuista näytteistä. Tärkeimmät taudinaiheuttajat olivat kampylobakteerit, norovirus ja Giardia lamblia. Juomaveden mikrobien poikkeuksellisen laaja kirjo kuvastaa talousveteen joutuneen jäteveden suurta määrää. Epidemiassa kuitenkin vältyttiin sellaisilta taudinaiheuttajilta, jotka ovat ulkomaisissa epidemioissa johtaneet kuolemantapauksiin.

Pitkittyneitä niveloireita

Pilaantuneen veden alueen asukkaista 14 prosenttia koki niveloireita ja seitsemän prosenttia niveltulehdukseen viittaavia oireita vatsataudin jälkeen. Niveloireiden todennäköisyys oli suurentunut myös niillä asukkailla, jotka eivät sairastuneet vatsatautiin. Tämä saattaa selittyä oireettomilla tartunnoilla, jotka kuitenkin ovat laukaisseet niveloireita.

Seurantatutkimuksen perusteella 43 prosentilla vatsatautiin sairastuneista vatsaoireet jatkuivat pidempään kuin tavanomaisessa vatsataudissa. Vatsaoireisten osuus pieneni nopeasti kolmen kuukauden kuluessa. Pitkittyneistä niveloireista kärsi 32 prosenttia vatsatautiin sairastuneista. Seuranta-ajan lopussa näiden osuus oli vielä 19 prosenttia.

Epidemian suorat terveystaloudelliset kustannukset olivat 354 496 euroa.

Suomessa rekisteröitiin yli 70 juomaveden aiheuttamaa epidemiaa vuosina 1997–2009, ja suurimmissa näistä sairastuneita arvioitiin olleen tuhansia. Juomavesivälitteisissä epidemioissa sairastutaan yleensä vatsatautiin, joka tavallisimmin paranee itsestään. Osa sairastuneista saattaa kuitenkin saada jälkioireita jotka voivat aiheuttaa oireita kuukausien ajan.

LL Janne Laineen sisätautiopin (infektiotaudit) alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 23.5.2014.

Lähde:
Large waterborne epidemic in Pirkanmaa, Finland 2007. Study on disease burden, health consequences and health-economic costs

Kuva:
Panthermedia