Onko lapsen korvatulehduksen jälkitarkastus turha?

Tutkijoiden mukaan rutiininomaisesta jälkitarkastuksesta jokaisen lapsen kohdalla voitaisiin luopua.

Onko lapsen korvatulehduksen jälkitarkastus turha? Kuva 1 / 1

Lasten korvatulehdusten jälkitarkastukset eivät ole aina tarpeen, osoittaa suomalaistutkimus. Suomalaislapsien korvat tarkastetaan noin kuukausi korvatulehduksen jälkeen. Sillä halutaan varmistaa, että korvatulehdukseen liittyvä lievä kuulonalenema on parantunut. TYKS:ssä tehdyn tutkimuksen mukaan kuukauden kuluttua tehtävä jälkitarkastus on osalle lapsista liian aikainen.

– Kolmasosalla lapsista oli korvan parantuminen vielä kesken kuukauden kuluttua, sanoo dosentti, lasten infektiolääkäri Aino Ruohola.

Tutkimuksen mukaan korvatulehdukseen liittyvän eritteen häviäminen välikorvasta vaihtelee kahdesta viikosta jopa kolmeen kuukauteen. Lapsista puolella todettiin kuukauden kuluttua korvassa eritettä.

– Heistä reilulla kolmasosalla oli kyse alkuperäiseen korvatulehdukseen liittyvästä eritteestä. 19 prosentilla lapsista korvassa oli kehittynyt jo uusia tulehduksia, Ruohola jatkaa.

Tutkimus poikkeaa normaalitilanteesta huomattavasti, koska lapsia pystytään seuraamaan siinä tarkkaan. Kliinisessä arjessa lääkärin on mahdotonta arvioida onko korvan erite uuden tulehduksen jälkeen tullutta vai vanhaa, Ruohola muistuttaa.

– Jos lapselle tulee uusi välikorvatulehdus ennen kuin ensimmäisen korvatulehduksen erite on hävinnyt korvasta, niin silloin tauti pitkittyy. Näillä lapsilla on riski siihen, että se on pysyvämpää. Tulos ei yllätä, mutta se on uusi. Aihetta ei ole tutkittu yhtä tarkasti aikaisemmin.

Tutkimuksen mukaan antibioottihoito ei vaikuttanut merkitsevästi korvatulehduseritteen kestoon. Antibioottia saaneilla erite hävisi korvasta keskimäärin 20 päivässä. Lumeryhmässä eritteen katoaminen kesti 9 päivää pidempään.

Jälkitarkastukset tehtävä harkitummin

Ruoholan mukaan jälkitarkastukset pitäisi tehdä harkitummin ja entistä yksilöllisemmältä pohjalta nykyisen mekaanisen toiminnan sijaan. Korvakierteessä olevien lapsien sairastamisen syyt pitää selvittää.

Hän korostaa erityisesti vanhempien ja lääkäreiden yhteistyötä. Vanhemmat näkevät Ruoholan mukaan lapsensa hoitotarpeen parhaiten. Jos lapsi esimerkiksi oppii puhetta normaalisti eikä uutta tulehdusta epäillä, niin Ruoholan mukaan voisi ajatella, että miksi lasta pitäisi käyttää varmuuden vuoksi tarkastuksessa.

– Jos lapsella on kehityksellisiä riskitekijöitä erityisesti puheenkehityksessä, niin heidän korvatulehduksista meidän pitäisi olla, jopa nykyistä tarkempia. Nämä lapset, jotka vaatisivat erityishuomiota, ei välttämättä saa tarpeeksi sitä, hän painokkaasti.

Ruohola jatkaa vielä, että toistuvasti korvatulehduksen sairastavat lapset tulevat lääkärin pakeille joka tapauksessa.

– Tutkimus osoittaa hyvin, että jos ei ole toistuvia korvatulehduksia, enemmän kuin muutama kerta vuodessa, niin riski liimakorvasta on äärimmäisen pieni.

Ruohola tutkimusryhmineen tutki Pikkunorsu-tutkimuksessa lasten äkillisiä välikorvatulehduksia vuosien 2006–2008 aikana. Tutkimukseen osallistui yli 300 lasta, joista 219:n kohdalla korvatulehdus ei uusiutunut lainkaan. Samanlaista korvatulehdusten jälkitarkastuskäytäntöä ei ole muualla maailmassa. Tutkimus julkaistiin Journal of the Pediatric Infectious Diseases Society -lehdessä.

Katso video: Lapsen korvatulehduksen jälkitarkastus ei ole aina tarpeellinen.

Tuomas Keränen

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi