Mikä on P-AFOS-tutkimus?
P-AFOS on laboratoriotutkimus, jossa mitataan alkaalisen fosfataasin pitoisuutta veriplasmassa.
Alkalinen fosfataasi on entsyymi, jota on erityisen paljon maksan soluissa, sappiteiden epiteelissä ja luustossa.
P-AFOS-arvo nousee, kun näiden elinten tai kudosten toiminta on kiihtynyttä tai niissä on vaurio. Siksi tutkimus on tavallinen osa maksan toimintakokeita ja luuston sairauksien selvittelyä.
Milloin P-AFOS mitataan?
Tutkimus tehdään, kun epäillään esimerkiksi:
- sappiteiden tukosta tai maksan sairautta
- luuston aineenvaihdunnan häiriötä (esimerkiksi luun kasvua, murtumaa tai luusairautta)
- luuston kasvainta tai etäpesäkkeitä
P-AFOS voidaan mitata myös osana rutiiniverikokeita tai hoidon seurannan yhteydessä, jos potilaalla on todettu maksan tai luuston sairaus.
P-AFOS-arvon tulkinta
Viitearvot voivat vaihdella laboratoriosta riippuen, mutta aikuisten tyypillinen viitealue on noin 35–105 U/l.
Kohonnut P-AFOS
P-AFOS-arvo suurenee tavallisimmin, kun entsyymiä vapautuu vereen maksan tai luuston soluista. Suurentumisen yleisimpiä syitä ovat:
- sappiteiden tukos tai tulehdus
- maksasairaudet, kuten hepatiitti tai kirroosi
- luuston sairaudet, kuten osteomalasia, Pagetin tauti tai luun murtuma
- luuston etäpesäkkeet
Raskauden aikana P-AFOS-arvo voi olla tilapäisesti suurentunut myös ilman sairautta.
Matala P-AFOS
Alhainen P-AFOS-arvo on harvinainen ja kliinisesti usein merkityksetön.
Joskus se voi liittyä aliravitsemukseen, sinkin puutteeseen tai kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta yleensä tulos ei edellytä jatkotutkimuksia.
Miten P-AFOS liittyy muihin maksa-arvoihin?
P-AFOS-tutkimus tulkitaan aina yhdessä muiden maksan toimintakokeiden (kuten ALAT, ASAT, GT ja bilirubiini) kanssa.
Jos useampi arvo on poikkeava, se auttaa erottamaan, onko kyseessä maksan sisäinen tulehdus, sappitiehyen tukos vai muu elimellinen syy.
