Pakko-oireinen häiriö on hoidettavissa - uusi Käypä hoito -suositus kertoo miten

Uudet Käypä hoito -suositukset kertovat tehokkaan tavan hoitaa pakko-oireista häiriötä.

Häpeä sairaudesta vaikeuttaa pakko-oireisen häiriön tunnistamista.
Adobe/AOP
Häpeä sairaudesta vaikeuttaa pakko-oireisen häiriön tunnistamista.

Pakko-oireinen häiriö on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen sairaus. Häiriö alkaa useimmiten lapsuudessa tai nuoruudessa.

Häiriön tausta on monitekijäinen. Geneettisillä ja neurobiologisilla tekijöillä on keskeinen merkitys, mutta kokemukset ja ympäristötekijät voivat laukaista oireita ja muokata oirekuvaa.

Suurin osa potilaista sairastuu elämänsä aikana toiseen psykiatriseen häiriöön, tavallisimmin masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön.

Pakko-ajatukset ovat mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä, vastentahtoisia ja vieraan tuntuisia ajatuksia, mielikuvia tai yllykkeitä.

Pakkotoiminnot ovat tietyn kaavan tai säännön mukaan tehtäviä aikaa vieviä toimintoja, joilla pyritään vähentämään pakkoajatuksiin liittyvää ahdistusta tai estämään vahingolliseksi pelätty teko tai tapahtuma.

Oireisiin voi liittyä häpeää ja ahdistusta, joka vaikeuttaa sairauden tunnistamista.

Merkittävä osa potilaista saavuttaa oireettomuuden hoidolla

Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä, lääkehoidolla ja niiden yhdistelmällä kaiken ikäisillä, todetaan uudessa Käypä hoito -suosituksessa.

Ilman hoitoa sairaus on pitkäaikainen. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsii vuoden aikana 1–2 prosenttia väestöstä.

Suosituksen mukaan sairauden hoito on tarpeen, kun oireista on haittaa potilaalle ja mahdollisesti hänen läheisilleen, tai kun oireet heikentävät hänen toimintakykyään.

Lieväoireista ja keskivaikeaa häiriötä hoidetaan tehokkaasti perusterveydenhuollossa.

Tarve pitää esineet tarkassa järjestyksessä voi olla myös pahimmillaan pakko-oire.
Adobe/AOP
Tarve pitää esineet tarkassa järjestyksessä voi olla myös pahimmillaan pakko-oire.

– Pakko-oireista häiriötä kannattaa hoitaa. Hyvällä hoidolla, kuten kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä saavutetaan erinomaisia tuloksia ja merkittävä osa potilaista saavuttaa oireettomuuden, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Suoma Saarni tiedotteessa.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on yksi psykoterapian muodoista, jossa keskitytään pääasiallisesti nykytilanteessa vaikuttaviin käyttäytymisongelmiin ja etsitään käyttökelpoisimpia tapoja ratkaista ongelmia.

Altistushoito on vaikuttavaa hoitoa

Kognitiivis-käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, kuten altistushoito, toimivat kaiken ikäisillä potilailla.

Mielenterveystalo.fi ­-sivustolla on tarjolla omahoito-ohjelmia, tietoa nettiterapiasta ja ohjeita ammattilaisille esimerkiksi altistusterapian toteuttamiseksi.

Aikuisilla hoito voidaan aloittaa myös lääkehoitona tai lääkkeen ja psykoterapian yhdistelmänä. 

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.