Paksusuolen tähystys syövän seulonnassa

Jos alle puolet kutsuista osallistuu tutkimukseen, seulontaohjelman vaikuttavuus heikkenee.

Paksusuolen syöpää seulotaan joissakin maissa joko ulosteen veritestillä tai kolonoskopian avulla. Ensimmäiset tavanomaisen riskin väestön kolonoskopiaseulontaa koskevat satunnaistetun tutkimuksen tulokset kertovat tähystysten toteutuneen vaihtelevasti, mutta löydöksiä saatiin kohtalaisen paljon.

NordICC-tutkimus on meneillään Hollannissa, Norjassa, Puolassa ja Ruotsissa. Tutkimukseen otettiin mukaan väestöotannalla lähes 95 000 iältään 55–64-vuotiasta henkilöä, joilla paksu­suolen syövän riski oli tavanomainen. Tutkittavista kolmasosa satunnaistettiin kolonoskopiaan.

Kolonoskopiaan kutsutuista 40 % suostui tähystykseen. Osallistumisprosentti vaihteli paljon: Norjassa se oli 61 %, Ruotsissa 40 %, Puolassa 33 % ja Hollannissa vain 23 %. Hollannissa tutkittavien piti itse varata aika puhelimella tutkimukseen, muissa maissa aika annettiin.

Tähystyksissä paksusuolen syöpiä todettiin 62 (0,5 % osallistuneista) ja lisäksi 31 %:lla todettiin adenoomia, joista kymmenesosa luokiteltiin suuri­riskisiksi. Haittavaikutuksia ilmeni varsin vähän: yksi suoliperforaatio ja 20 polyypin poistoon liittyvää komplikaatiota, joista 18 oli vuotoja. Tutkittavista 17 % piti toimenpidettä kohtalaisen tai erittäin kivuliaana, kun suoleen puhallettiin paineilmaa, mutta vain 4 %, kun suolen laajennukseen käytettiin hiilidioksidia.

Jos alle puolet kutsuista osallistuu tutkimukseen, seulontaohjelman vaikuttavuus heikkenee. Tulokset kolonoskopian vaikuttavuudesta syöpäkuolleisuuteen saadaan myöhemmin, ja NordICC-tutkimusta vastaavat laajat satunnaistetut kokeet ovat käynnissä myös Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Kolonoskopiaa ei voi suositella seulontatutkimukseksi vielä tämän tutkimuksen perusteella, jos potilaan sairastumisriski on tavanomainen. Sukuhistorian perusteella riski­ryhmään kuuluvien kohdalla tilanne on toinen.

Lähde:
Bretthauer M, Kaminski M, Loberg M ym. Population-based colonoscopy screening for colorectal cancer. A randomized clinical trial. JAMA Int Med 2016;176:894–902.

Kirjoittaja:
Helena Liira
LT, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 33/16.