Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja

Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syksyllä 2017.

Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja Kuva 1 / 1

Tartuntatautien tilanne Suomessa on vakaa, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 453 vesirokkoviruksen aiheuttamaa vakavaa vesirokko- ja vyöruusutapausta, mikä vastaa viime vuosien tasoa. Tartunnoista 42 prosenttia todettiin yli 65-vuotiailla ja kuusi prosenttia alle 5-vuotiailla.

Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syksyllä 2017. Sen ansiosta viruksen kierto väestössä on vähentynyt, ja tämä näkyy jo selvästi vesirokon vuoksi tehtyjen terveyspalvelukäyntien määrässä. Alkuvaiheessa rokotetta on tarjottu kaikille lapsille 11-vuotiaisiin saakka.

Asiat käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista.

Tuhkarokkoa hiukan aiempaa enemmän

Suomessa todettiin viime vuonna 16 tuhkarokkotapausta. Määrä kasvoi edellisvuodesta, jolloin tapauksia todettiin 11. Kasvu heijastelee Euroopan ja maailman epidemiatilannetta.

Ulkomailta tuodut tuhkarokkotapaukset levisivät lähinnä perhepiirissä. Suurin riski taudin laajemmalle leviämiselle oli Pohjanmaalla, missä matalan rokotuskattavuuden alueella sairastui rokottamaton lapsi.

Torjuntatoimien ansiosta epidemialta kuitenkin vältyttiin.

Rabies tarttuu eläinkontakteissa ulkomailla

Vesikauhulle eli rabiekselle altistutaan yleensä ulkomailla. Altistustilanteiden määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Viime vuonna rabiekselle altistuneita oli 71, joista 32 altistui Thaimaassa, 13 Indonesiassa ja loput muissa maissa. Yli kolmasosa altistumisista oli koiranpuremia.

Myös kissat, apinat, hevoset ja lepakot voivat tartuttaa tautia. Paras tapa ehkäistä tartunta on välttää ulkomaanmatkalla eläinten, varsinkin koirien, kissojen ja apinoiden koskettamista.

Puutiaisaivotulehdus yleistyi Lohjanjärven lounaisosassa

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 79 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Määrä on ollut kasvussa jo useamman vuoden.

Tartunnat todettiin pääosin tunnetuilla riskialueilla, mutta selvää kasvua havaittiin rajatulla alueella Lohjanjärven lounaisosassa. Alue otettiin tänä vuonna mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan.

Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma

Antibiooteille erittäin vastustuskykyisten enterobakteerien määrä lisääntyi viime vuonna yli 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tapauksia todettiin viime vuonna 73.

Myös vankomysiinille vastustuskykyisiä enterokokkibakteereja todettiin enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Molemmat hankalasti hoidettavat bakteerit ovat kuitenkin vielä harvinaisia Suomessa.

Kirjoittaja
Heli Väyrynen
toimittaja

Kuva
Fotolia

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 21.5.2019.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Saako vaihtaa hetkeksi aihetta?

    Suomalaista mediaa seuraamalla voisi luulla, että ilmastonmuutoksessa on kyse yksittäisten kuluttajien valinnoista. ?Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa?, Yle otsikoi 29.12. Kuluttajavalintoihin onkin toki helpoin vaikuttaa. Niistä puhuminen luo kuitenkin harhan siitä, että voidakseen tehdä mitään olisi pystyttävä täydelliseen nuhteettomuuteen. Se vie myös huomion pois ongelman ytimestä. Jopa yli kolmasosan kaikista kasvihuonepäästöistä on tuottanut vain 20 yrityksen joukko, kertoo Climate Accountability Institute. Samat hiili-, öljy- ja kaasuyritykset ovat rahoittaneet härskisti myös tieteeltä näyttävää disinformaatiota, jolla hämärrettiin tosiasiat, jotta yritykset saattoivat jatkaa voittojensa takomista. Vireillä on useita oikeusjuttuja näitä yrityksiä vastaan. Öljyjätti Exxon Mobilin on raportoitu tienneen ilmastonmuutoksesta 70-luvulta saakka. Mitättömiä eivät ole myöskään valtioidentekemiset. Vaikka yhteinen talomme on liekeissä, moni poliitikko kaataa yhä lattialle bensiiniä. G20-maat syytävät hiileen edelleen tukiaisina 64 miljardia dollaria vuodessa. Nämä maat tuottavat neljä viidesosaa kaikista kasvihuonekaasuista. Miksi siis puhumme vain kuluttajavalinnoista? Tietokirjailija Naomi Klein sanoo, että ympäristöajattelussa tapahtui muutos 80-luvulla.Ympäristökriiseihin oli aiemmin vastattu käymällä ongelmien aiheuttajien kimppuun. Epävirallinen iskulause oli Sue the bastards. Aktivistien oli paitsi vaikutettava lainsäädäntöön, usein myös haastettava oikeuteen yrityksiä, jotka tekivät voittoa ympäristömyrkyillä. Kleinin mukaan kaikki muuttui Reaganin aikana. Republikaanihallinto mielsi ympäristökysymykset puoluepolitiikaksi, jolla tavoiteltiin valtaa. Reaganin sisäministeri puhui vainoharhaisesti jopa natsi-Saksan kaltaisesta kontrollista, johon ympäristöasioilla muka pyrittiin. Ympäristöihmiset heitettiin ulos piireistä, joissa asioihin vaikutettiin. Syntyi uusi ympäristöajattelun sukupolvi, joka vältti vastakkainasetteluita. Ympäristöongelmat piti mieltää bisnesmahdollisuuksiksi, keksiä win-win-ympäristötekoja, jotka hyödyttivät myös yritysten osakkeenomistajia. Olemme tämän ajattelun lapsia. Ilmastonmuutos vaatii kuitenkin sitä, monen muun asian ohella, että maailman tuottoisimpia yrityksiä pakotetaan jättämään triljoonien arvoiset öljy-, hiili- ja kaasuvarat maan alle. Se ei tule olemaan kaikille win-win. Onneksi kaikki eivät miellä itseään vain kuluttajiksi. Newyorkilainen ystäväni suunnittelee nälkälakkoa motivoidakseen lempeästi korkeakouluaan luopumaan sijoituksistaan fossiilisiin polttoaineisiin. Jopa biljoonaluokan mittakaavassa voi vaikuttaa ? mutta ei yksin. Suuri voitto ilmastoliikkeelle oli Euroopan investointipankin marraskuinen historiallinen päätös lakata rahoittamasta öljy-, hiili- ja kaasuhankkeita. Ratkaisun mittakaava ei ole pieni: EIP aikoo kanavoida biljoona euroa vähähiilisiin hankkeisiin ensi vuosikymmenellä. Sen päätöstä muuttaa lainapolitiikkaansa edelsi kuitenkin kymmenientuhansien kansalaisten pitkäaikainen painostus ja mielenosoitusten sarja. Rahoittajiin vaikuttamista pidetään keskeisenä strategiana, jonka ansiosta esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheidpolitiikka murtui. Ympäristöjärjestö 350.org kannustaakin yhteisöjä ja val­tioita luopumaan sijoituksistaan fossiilisiin polttoaineisiin. Divestment-kampanja on kerännyt jo 12 biljoonan dollarin arvosta sitoumuksia luopua sijoituksista hiili-, öljy- ja kaasualoille. Kuluttajavalintoihin keskittymällä pidämme kiinni illuusiosta, jonka mukaan ongelma on yksittäisten kuluttajien ratkaistavissa. Se ei ole. On välttämätöntä liittoutua ja lakata ajattelemasta itseään ensisijaisesti kuluttajana. Tämä saattaisi tapahtua helpommin, jos keskustelisimme kuluttajavalintojen lisäksi myös ilmastoliikkeen muista keinoista. Liikkeen tuoreista voitoista puhuminen loisi myös toivoa. Myös se, kuten aika, on käymässä vähiin. ?

    Kommentit 18.1.2020
  • Väitöskirja ja arkityö käsi kädessä

    Kirurgi Sanna Andersson iloitsee, että sai tehdä väitöstutkimuksen kiinnostavasta kliinisestä aiheesta.

    Uutiset 17.1.2020
  • Anestesiologin kokemus ei vaikuta haittatapahtumien määrään tekonivelkirurgiassa

    Kirurgin kokemuksella sen sijaan on merkitystä.

    Tutkittua tietoa 17.1.2020