Rokotetutkimus etenee kiivaasti

Tuotteita kehitetään muun muassa influenssan, ebolan ja antibioottiripulin torjuntaan.

Rokotetutkimus etenee kiivaasti Kuva 1 / 2

Lääkärilehti kävi läpi Lääketeollisuus ry:n tilastojen mukaan kolme suurta Suomessa toimivaa rokotevalmistajaa ja kysyi, missä niiden rokotetutkimus menee. Yhtiöt ovat Glaxo­SmithKline, Pfizer ja Sanofi.

Soittojen perusteella läpimurtoja on luvassa useiden sairauksien ehkäisyssä. Lisäksi työn alla on monivalenttisia tai muuten aiempia rokotteita parantavia tuotteita.

Päällimmäisiksi kehityskohteiksi paljastuivat influenssa, meningokokki, RS-virus ja rotavirus. Lupauksia on rokotteesta myös ebolaa, keuhkoahtauman pahenemisvaihetta ja antibioottiripulia vastaan. Influenssarokotteilla pyritään saamaan parempaa tehoa erityisesti ikääntyville. Tavoitteena on universaali rokote, jossa rokotteen sisältämiä antigeenejä ei tarvitsisi muuttaa joka vuosi.

Osassa yrityksiä kehitystyö suuntautuu selkeästi infektiotauteja vastaan tai erityisryhmien tarpeisiin, osassa keskitytään kehittyviin maanosiin.

GSK:lla ebola

GSK kertoo kehitysputkessa olevan 14 rokotetta. Pisimmällä ovat raskaana olevien RSV-rokote, jolla suojataan vastasyntyneitä sekä keuhkoahtaumatauti­rokote, jolla ehkäistään taudin pahenemisvaiheita.

Myyntiluvan on juuri saanut vyöruu­surokote. Sen odotetaan olevan merkittävä länsimaiden vanhenevalle väestölle.

Pitkällä on myös faasin III tutkimuksissa oleva rotavirusrokote. Faasin II tutkimuksissa ovat toisen sukupolven pneumokokkirokote sekä rokotteet ­tuberkuloosiin, HIV:iin, shigellaan ja ebolaan.

GSK suuntaa rokotetuotannosta noin 75–77 prosenttia köyhimpiin maihin. Hinnat porrastetaan maiden maksu­kyvyn mukaan.

– Rokotuskehityksemme tähtää siihen, että kehitysmaissa päästään henkiä säästävien rokotusten piiriin, sanoo lääketieteellinen johtaja Juhana J. Idänpään-Heikkilä.

Kehitysmaihin suunnattu GSK:n malariarokote sai viranomaishyväksynnän viime vuonna.

Pfizerilta parannettuja versioita

Pfizerilla pisimmällä on uusia versioita aiemmista rokotteista.

Yksi tällainen on meningokokkirokote. Kehitteillä on pentavalenttinen tuote, joka suojaisi kaikkia viittä tärkeintä ­meningokokkiryhmää vastaan. Lisäksi tulossa on uuden sukupolven pneumokokkikonjugaattirokote.

Erityisryhmien rokotteista ovat pitkällä Clostridium difficile -rokote vaikeaan antibioottiripulin ja Clostridiumin ­aiheuttaman paksusuolitulehduksen estoon. Pneumokokkikonjugaattirokote ja Clostridium difficile -rokote ovat vaiheen kolme kliinisessä tutkimuksessa.

Lisäksi työn alla on rokotteita raskauden aikaisten ja vastasyntyneiden vakavien infektioiden aiheuttajia vastaan.

– Yksi tällainen on B-ryhmän streptokokki, kertoo lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Sanofilta uusi influenssarokote

Influenssa- ja RSV-rokotteissa kisassa on useita suuryrityksiä. Markkinoille pääsy ensimmäisenä on tärkeää, sillä rokotteille on kansanterveydellistä ­tarvetta.

RS-virusrokotteissa GSK:lla on vastassaan muun muassa Sanofi.

Sanofi kertoo olevansa pitkällä meningokokkikonjugaattirokotteen kehitystyössä. Toiveita suunnataan myös uudenlaisen influenssarokotteen saamiseksi EU-alueelle.

Tulossa on myös korkea-annoksinen influenssarokote, jossa on nelinkertaisesti antigeeniä nykyisiin nelivalenttisiin rokotteisiin verrattuna. Rokote on käytössä jo Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

– Toivomme saavamme sen nimenomaan nelivalenttisena EU-alueelle ­pian, kertoo lääketieteellinen johtaja Antti Virkamäki.

Influenssarokotteissa hankaluutena on ennustamaton epidemiologia. ­Ongelmaa yritetään suitsia valmistajien ja viranomaisten yhteistyöllä ja muun muassa big datalla.

– Dataa louhimalla voimme saada paremmin kuvan, mitkä influenssakannat kiertävät seuraavina vuosina, Virkamäki sanoo.

Kehitystyön haasteet

Rokotteiden kehitystyössä yksi haaste on valmistustekniikka. Tavallinen valmistustapa kananmunissa vie aikaa. Esimerkiksi rekombinanttitekniikalla yritetään saada turvallisempia rokotteita ja tuotantomenetelmiä nopeammiksi sekä skaalautuvammiksi.

Pfizerin Parkkinen nostaa rokote­kehitystyön suurimmaksi haasteeksi riittävän potilasmäärän rekrytoinnin ja oikean kohderyhmän löytämisen.

Esimerkiksi vakavan antibioottiripulin kohdalla on välillä hankala löytää oikea kohderyhmä kliinisiin tutkimuksiin.

– Tässä esimerkiksi HUS:n ja Helsingin yliopiston rokotetutkimuskeskus MeVac tarjoaa uusia mahdollisuuksia, koska siellä tehdään tiivistä yhteistyötä kliinisten erikoisalojen kanssa, Parkkinen täydentää.

GSK:n Idänpään-Heikkilä korostaakin kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Ilman sitä rokotteiden kehittäminen esimerkiksi HIV:iin tai tuberkuloosiin ei olisi mahdollista.

Kohun pitkät jäljet

Turvallisuus on läsnä rokotetutkimuksessa ensimmäisestä lääkemolekyylin kehittämisestä saakka. Rokotteita testataan prekliinisesti lääkkeiden tavoin, mutta kaikkia haittoja ei saada selville ennen kuin ne ovat laajalti käytössä.

– Missään simuloinnissa ei pystytä selvittämään, miten tietty rokote tai lääke-aine reagoi satojentuhansien ihmisten joukossa. Turvallisuustutkimuksessa pystytään havaitsemaan hyvin harvinaisiakin haittoja, muttei kaikkia, sanoo GSK:n Idänpään-Heikkilä.

Vuoden 2010 Pandemrix-rokotukset keskeytettiin varotoimenpiteenä, koska lasten ja nuorten narkolepsiatapausten havaittiin lisääntyneen. Kyseinen rokote oli käynyt läpi EU:n lääkelainsäädännön edellyttämät tutkimukset ennen myyntilupaa.

– Epidemiologisten tutkimusten mukaan narkolepsian riski on ollut suurempi niillä, joilla on geneettinen alt­tius, mutta mekanismia ei vieläkään tunneta. Sitä tutkitaan edelleen.

Idänpään-Heikkilän mukaan narkolepsiatutkimus ei ole aiheuttanut muutoksia rokotetutkimukseen.

Sanofin Virkamäki muistuttaa, ettei tapahtunut muuttanut suhtautumista turvallisuusasioihin. Turvallisuus oli ja on tärkeää ennen kohua ja sen jälkeen.

– Jokainen harvinainen haittavaikutus, jollainen narkolepsiakin on, tuo ­lisää tietoa siihen tietopooliin, joka ­kumuloituu vuosittain. Tämä erittäin valitettava asia ei muuta tosiasiaa rokotusten kansanterveydellisestä merki­tyksestä.

Tutkimusluvat hiertävät

Suomen rokotetutkimus on kansainvälisesti tunnustettua ja korkeatasoista. Tutkimusten saaminen Suomeen ei ole hankalaa, koska maan maine tiedetään.

– Ei tarvitse todistella kenellekään, että täällä pystytään. Kaikki tietävät sen, sanoo Sanofin Antti Virkamäki.

Markkinoiden pienuus toki tuo omia haasteita, mutta THL:n ja muiden viranomaisten aktiivinen rooli saada tutkimuksia Suomeen auttaa. THL on mukana DRIVE-projektissa, jossa tutkitaan Euroopan lääkeviranomaisen pyynnöstä influenssarokotteiden valmistekohtaista tehokkuutta Euroopassa. Projektissa on osallisina tutkimusryhmiä yliopistoista, kansanterveyslaitoksista ja pienyrityksistä sekä Abbot, Sanofi, GSK ja Seqiros.

Lääkeyritysten sisällä kilpaillaan tutkimuksen kohdemaista. Suomessa ­tutkimusluvan saaminen on hankalampaa kuin muissa maissa.

– On tärkeää saada prosessi sujuvammaksi. Yksi kansallinen eettinen toimikunta riittävillä resursseilla voisi hoitaa kaiken kerralla. Nyt prosesseilla on liian pitkät käsittelyajat. Ongelma ei koske pelkästään rokotetutkimusta, vaan kaikkea lääketutkimusta, sanoo GSK:n Idänpään-Heikkilä.

Korvaako solupohjainen influenssarokote nykyiset?

Ensimmäinen solupohjainen influenssarokote Flucelvax Tetra ei ehdi kisaamaan rokotusohjelmaan pääsystä vielä ensi kaudelle, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Rokote ei ehtinyt kauden 2019–2020 hankintakilpailutukseen. Neli­valenttinen solupohjainen influenssarokote Flucelvax Tetra sai EU:lta Euroopan kattavan myyntiluvan tammikuussa. Tuote on hyväksytty ­käyttöön yli 9-vuotiaille.

Rokotevalmistaja Seqirus tähtää tuotteella seuraavan kauden Euroopan markkinoille.

Nohynekin mukaan solupohjainen rokote on varteenotettava vaihto­ehto perinteisille influenssarokotteille Solupohjaisen rokotteen A(H3N2)-komponetti tuotetaan kokonaan kananmunien käyttöön perustuvan prosessin ulkopuolella, joten se saattaa tarjota täsmällisemmän ja mahdollisesti paremman suojan kiertäviltä A(H3N2)-kannoilta.

Nohynek muistuttaa, että päästäkseen kansalliseen rokotusohjelmaan solupohjaisen influenssarokotteen täytyy selvitä kilpailutuksesta.

Vielä ei ole varmaa, mihin rokotteen hinta asettuu Suomessa tai tuoko Seqirus tuotteen Suomen markkinoille.

PFIZER

› Toimittaa Suomessa ­keskimäärin 300 000 rokote­annosta vuosittain.

› Maailmanlaajuisesti rokote­annoksia yli 60 miljoonaa.

› Suomessa rokotteet pääosin puutiaisaivotulehdus­rokotetta ja pneumokokki­konjugaattirokotetta.

GSK

› Toimittaa maailman­laajuisesti 160 maahan yli 2 miljoonaa rokoteannosta ­päivittäin.

› Vahva fokus kehittyvien ­maiden rokotteiden kehitystyössä.

› Tärkein Suomessa oleva ­rokote kansalliseen rokote­ohjelmaan kuuluva pneumo­kokkirokote.

SANOFI

› Valmistaa yli miljardi ­rokoteannosta vuosittain.

› Influenssarokotusten osuus maailmanmarkkinoista noin 40 prosenttia eli 200 miljoonaa rokoteannosta. Influessa­rokotteita toimitettiin 150 maahan.

› Suomeen tuotiin lähes 2 miljoonaa kausi-influenssa­rokoteannosta vuonna 2018.

› Suomessa rokotteet pääosin lasten nelos- ja viitosrokotteita, matkailijoiden rokotteita ja ­nelivalenttinen kausi-­influenssarokote.

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuvat
Mikko Käkelä ja Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 15.3.2019.

Oletko jo lukenut nämä?