Ruotsi, Norja ja Tanska sen tekivät

Muut Pohjoismaat ovat kyenneet ratkaisemaan ­perusterveydenhuollon lääkäripulan ja hoitoon pääsyn ongelmat. Norjassa ja Tanskassa potilas voi valita itse lääkärinsä. Ruotsissa potilas valitsee haluamansa julkisen tai yksityisen terveysaseman maakunnan sisällä.

Ruotsin ratkaisu lääkäripulaan ja hoitoon pääsyn ongelmiin on ollut palvelutuotannon monipuolistaminen. Vuodesta 2010 kaikki julkiset ja yksityiset palveluntuottajat, jotka täyttävät maakäräjien asettamat kriteerit, ovat olleet ­samalla viivalla tuottamassa julkisesti rahoitettuja terveydenhuollon palveluita. Potilaat valitsevat itselleen parhaan vaihtoehdon, ja raha seuraa potilaan mukana.

Norjassa perusterveydenhuoltoa uudistettiin jo 2000-luvun alussa. Tällöin lääkäreistä valtaosa siirtyi omasta tahdostaan ammatinharjoittajiksi. Kunnilla on velvollisuus järjestää ­perusterveydenhuollon lääkäripalvelut sopimuksin yksityisten ammatinharjoittajien kanssa. Kunnat ostavat lääkäreiltä ennalta ehkäisevää työtä noin 10 % lääkärien työajasta. Myös Tanskassa ja Ruotsissa perusterveydenhuollon lääkärillä on sup­peampi työnkuva kuin Suomessa.

Tanskassa terveydenhuoltoa uudistettiin osana viisi vuotta sitten to­teutettua kuntauudistusta, jossa alue­hallintoon jäi viisi aluetta vastaamaan mm. terveydenhuollon järjestämi­sestä. Tanskassa yleislääkärit ovat ­pe­rinteisesti toimineet amma­­tinharjoittajina. Kunnat vastaavat muun muassa ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta.

Lääkäriliiton johtajan Heikki Pärnäsen mukaan myös potilaan valinnanvapaus on naapurimaissa pidemmällä kuin Suomessa. Norjassa ja Tanskassa potilas voi valita itse lääkärinsä. Ruotsissa potilas valitsee haluamansa julkisen tai yksityisen terveysaseman maakunnan sisällä. Terveysaseman vaihto on huomattavasti joustavampaa kuin Suomessa.

Suomessa ratkaistava 
lääkäriin pääsy

Pärnäsen mielestä perusterveydenhuollon suurin ongelma Suomessa on lääkärin vastaanotolle pääsy.

– Meidän pitäisi nyt ratkaista tämä isoin ongelma. Mitään pikavoittoja ei ole, mutta huolella valmisteltuna meidän on mahdollisuus siinä onnistua. Kun keskeisin ongelma on ratkaistu, on aika miettiä, miten järjestelmää voisi edelleen kehittää.

Pärnäsen mukaan mikään muissa Pohjoismaissa kehitetty malli ei ole ­täydellinen.

– Eikä meidän pidäkään kopioida ­suoraan toisten mallia vaan kehittää omaamme paremmaksi.

Ison ongelman ratkettua tilalle voi syntyä pienempiä. Pärnäsen mukaan niitä ei pidä pelätä.

Lue lisää: Joka päivä etänä

– Tanskassa ja Norjassa perusterveydenhuollon lääkärivastaanoton 
ja muiden tehtävien, kuten ennalta ehkäi­sevän työn ja sosiaalitoimen, ­välille on syntynyt integraatio-ongelmia. Meilläkin voi tulla lisäongel­mia, mutta meidän täytyy hakea ratkaisu isoimpaan ongelmaan ­ilman, että menetämme sitä, mitä ison ­ongel­man ratkaisussa saavutettiin. Jos emme tee mitään, tilanne on kaikista huonoin.

Lääkäriliitossa ratkaisua lääkärille pääsyn helpottamiseksi haetaan palvelutuotannon monipuolistamista pohtivissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työryhmissä. Pohjalla ovat maan hallituksen sote-linjaukset.

– Tavoitteena on saada aikaan konkreettisia ehdotuksia, joita viestitään päättäjien suuntaan niin voimakkaasti kuin meitä vain halutaan kuulla.

Lääkäriliiton, STM:n, THL:n ja KELA:n sekä 
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajat tutustuivat Pohjoismaiden perusterveydenhuoltoon tammikuun lopussa.

Heidi Mäenpää
tiedottaja

Kuva: Panthemedia

Kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä 6/13 julkaistuun juttuun.