Pitkäaikaista sairautta sairastaville tärkeintä on pitkäaikainen hoitosuhde, selviää tuoreesta selvityksestä. Nykyinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen. Selvitys pitkäaikaissairauksia sairastavien toiveista terveydenhuollolle julkaistiin 11.3.2016.
Se tunne kun saa diagnoosin -selvitys antaa kattavan kuvan siitä, mitä eri pitkäaikaissairauksia sairastavat ja paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät toivovat terveydenhuollolta ja sen tulevaisuudelta. Kyselyyn vastasi 1 059 pitkäaikaissairautta sairastavaa ympäri Suomen.
– Kysely, jossa kymmenet vastaajat kiittävät siitä, että edes joku on kiinnostunut heidän mielipiteistään, on kerta kaikkiaan hämmentävä, SOSTEn johtaja Panu Laturi toteaa.
Terveydenhuollon asiakasajattelun pitäisi lähteä yhteisestä kehittämisestä, jossa myös sairastuneella itsellään on aktiivinen rooli. Muutoin hukkaamme valtaosan siitä osaamisesta, jota pitkäaikaissairastuneilla itsellään on.
Hoitosuhde ei toimi
Kyselyyn vastanneissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa pysyvän hoitosuhteen puute (24 %) sekä sairauden seurannan hajanaisuus tai jopa puuttuminen (21 %). Pitkäaikaissairaista yli puolet (52 %) haluaisi itse valita palveluntarjoajan ja vain pieni osa vastustaa valinnanvapauden lisäämistä (6 %). Valinnanvapauden lisäämisessäkin keskeisenä on pysyvän hoitosuhteen puute, joka on yli puolella (52 %) tärkeimpänä syynä valinnanvapauden lisäämiselle.
– Pysyvä hoitosuhde on usein keskeisessä asemassa pitkäaikaissairaiden hoidossa. Nyt se on valitettavan usealle tavoittamaton haave, Laturi huomauttaa.
Terveydenhuollon tulevaisuuden taloudellisten haasteiden kannalta tämä on kestämätöntä, sillä suorista kustannuksista valtaosan (75 %) arvioidaan aiheutuvan pitkäaikaissairauksista. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on rakentunut pääosin akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon eikä vastaa kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen.
– Tämä järjestelmän kohtaanto-ongelma ja heikosti hoidettu prosessiajattelu näkyvät myös kyselyn tuloksissa. Pitkäaikaissairauden seuranta ja hoito toteutetaan pääasiallisesti perusterveydenhuollossa, joten kyselyyn vastanneet ottavat ensisijaisesti yhteyttä terveyskeskukseen ja käyttävät paljon sen palveluita. Laturi muistuttaa.
Samalla pitkäaikaissairauden hoitamiseen tarvittavan osaamisen tai asiantuntemuksen ei koeta olevan riittävällä tasolla terveyskeskuksissa.
Vastaajista valtaosa (80 %) haluaa osallistua hoitonsa, lääkityksensä ja hoidon tavoitteiden suunnitteluun yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Eniten halutaan osallistua keskustelemalla lääkärin kanssa (59 %), seuraavaksi päättämällä hoidosta yhdessä lääkärin kanssa (35 %) ja päättämällä lääkityksestä yhdessä lääkärin kanssa (27 %).
Otteita kyselyn avovastauksista
➤ Terveys on ihmisen tärkein pääoma. Kaiken kehittämisen keskellä olisi hyvä muistaa, että kohde on ihminen, ei kone.
➤ Toivon että koko Suomeen saadaan kaikille tasapuolinen, kattava ja hyvä terveydenhuolto.
➤ Asettukaa vahvasti potilaan asemaan ja välttäkää byrokratiaa.
➤ Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään, tärkeää olisi kuunnella asiakkaita. Poliitikot ja asiantuntijat ovat usein vieraantuneet tavallisesta elämästä.
➤ Huomioikaa paremmin potilaan toiveet hoitotavoista ja -paikoista, pelkkä sanelupolitiikka ei tänä päivänä enää toimi.
Kysely lähetettiin seuraavien potilasjärjestöjen jäsenille: Allergia- ja astmaliitto, Aivoliitto, Crohn&Colitis, Diabetesliitto, Iholiitto, Munuais- ja maksaliitto, Parkinsonliitto, Psoriasisliitto, Sydänliitto. Siihen vastasi kaikkiaan 1 059 pitkäaikaissairasta.
Se tunne kun saa diagnoosin -selvitys on osa Kestävän Terveydenhuollon -projektia, johon osallistuvat SOSTE, Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, Tehy, YTHS ja AbbVie. Kyselyn on toteuttanut TNS Gallup.
Lähde: Suomen sosiaali- ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö SOSTE
Kestävä terveydenhuolto -raportti löytyy täältä
Kuva: Sami Perttilä
