Suolistosyövän seulonnan vaikuttavuudesta ei vielä varmuutta

Suolistosyövän seulonnan vaikuttavuudesta ei vielä varmuutta Kuva 1 / 1

Suolistosyövän seulonnan vaikuttavuudesta kuolleisuuteen ei saatu vielä näyttöä, kun seulontaa on Suomessa tehty 10 vuotta. British Medical Journalin Open Access -julkaisussa ilmestyi tänään artikkeli aiheesta. Keskimäärin 4,5 vuoden seurannan jälkeen seulontaan kutsuttujen ja verrokkien suolistosyöpäkuolleisuus ei eronnut merkitsevästi, ero oli 4 prosenttia.

Tulosten perusteella seulontaa kannattaisi jatkaa jo kutsuttujen parissa suunnitelman mukaisesti, eli maksimissaan 5 vuotta. Tämä siksi, että seuranta-aika ei ole vielä riittävän pitkä luotettavan tuloksen saamiseksi.

Syöpäjärjestöjen mukaan kaikissa aiemmissa tutkimuksissa on pidempi seuranta-aika kuin suomalaisessa tutkimuksessa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tutkimuksessa verrokkiryhmän suolistosyöpäkuolleisuus oli alkuvaiheessa pienempi kuin seulontaryhmän joka toinen vuosi seulottujen parissa, mutta tilanne muuttui kymmenen seurantavuoden jälkeen.

Suomen Syöpärekisterin johtajan Nea Malilan mukaan seulontaketju olisi tärkeä pitää toiminnassa, kunnes tutkijoilla on riittävästi tietoa päätöksen tekemiseksi.

– Toiminnan uudelleen käynnistäminen on erittäin haasteellista. Jos organisoitu toiminta lopetetaan, uudet testit ja ihmisten omatoiminen seulonta voivat vallata tilaa, vaikka niiden ei ole Suomessa osoitettu olevan vaikuttavia.

Tutkijoiden mukaan viiden vuoden jatkon jälkeen voidaan esittää riittävän tarkka tulos vaikuttavuudesta, jotta seulonta voidaan laajentaa koko väestöön tai lopettaa.

Suolistosyöpä yleinen

Suolistosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä ja tapausmäärä kasvaa. Seulonnan tarkoitus on löytää syöpä varhaisessa vaiheessa ennen oireiden ilmaantumista ja näin pienentää kuolleisuutta. Seulonnan hyötyä arvioitaessa kuolleisuuden väheneminen on tärkein mittari.

Suomessa suolistosyövän seulonta käynnistettiin tutkimuksena vuonna 2004. Mukaan lähti 22 kuntaa, joissa puolet seulontaikäisistä kutsuttiin seulontaan, ja puolet päätyi verrokkiryhmään. Vuoden 2015 alussa kuntia oli mukana 162 ja seulontaohjelma kattoi noin 45 prosenttia kohdeväestöstä.

Testinä käytettiin ulosteen veritestiä, jossa osallistujat ottavat kolmena päivänä kotonaan ulostenäytteen ja lähettävät testin postitse tutkittavaksi. Näytteistä etsitään ulosteessa olevaa verta. Jos verta löytyy, potilas lähetetään jatkotutkimuksiin, yleensä suoliston tähystykseen eli kolonoskopiaan. Tähystyksessä voidaan paitsi löytää syöpä, myös poistaa muutoksia, jotka olisivat voineet kehittyä syöväksi.

Suolistosyövän riski yleistyy iän myötä, kaksi kolmesta suolistosyövästä todetaan yli 65-vuotiailla. Syöpäjärjestöt kehottavat niitä ihmisiä, joiden ulosteessa on verta tai joilla on jatkuvia vatsavaivoja, hakeutumaan tutkimuksiin.

Lähde:
Syöpäjärjestöt
BMJ: Open Gastroenterology

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi