Suomalaisista 5 prosenttia sairastanut myyräkuumeen

Myyräkuume puhuttaa, sillä Jyväskylän yliopistossa vieraillut tutkija on kuollut myyräkuumeeseen eilen torstaina. Potilaan Lääkärilehti teki keväällä artikkelin myyräkuumeesta. Siinä sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Timo Huhtala totesi, että myyräkuumetta voidaan kutsua kansantaudiksi.

Jyväskylän yliopistossa vieraillut tutkija on kuollut myyräkuumeeseen, uutisoi Aamulehti eilen torstaina. Lehden mukaan Israelista kotoisin ollut naistohtori teki laboratorio- ja kenttätutkimusta metsämyyrillä Konneveden tutkimusasemalla. Tutkija sai tartunnan suojavälineistä ja hengityssuojaimista huolimatta.

Tapauksen takia myyräkuume on noussut monien lehtien otsikoihin. Myös se, että myyräkuumetapaukset ovat viime vuonna lisääntyneet, herättää huolta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan puumala-virustapauksia raportoitiin vuonna 2013 yhteensä 1 685. Määrä on noin puolet enemmän kuin vuonna 2012.

Myyräkuume on kansantauti

Potilaan Lääkärilehti teki keväällä artikkelin myyräkuumeesta. Siinä sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Timo Huhtala totesi, että myyräkuumetta voidaan kutsua kansantaudiksi.

– Maassamme on vuosittain noin 1000–3000 diagnosoitua myyräkuumetapausta. Puumala-virusinfektiota voidaan pitää kansantautina, sillä paikoin maaseudulla asuvista jopa 40 prosenttia ja maan koko väestöstä viisi prosenttia on joskus sairastanut myyräkuumeen, hän sanoi.

Huhtalan mukaan kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä, mikä johtunee siitä, että miehillä on enemmän kosketusta myyriin ja niiden elinympäristöön. Lapsilla myyräkuume on harvinainen. Yli puolet tautitapauksista on 30–50-vuotiaita. Useina vuosina tautia on eniten Järvi- ja Itä-Suomessa.

Mikä myyräkuume?

Myyräkuumeen aiheuttaja puumalavirus kuuluu hantavirusten ryhmään. Kyseessä on kuumetauti, jossa munuaisten toiminta usein tilapäisesti heikkenee. Tautia esiintyy eniten talvella, mutta myös kuivina syksyinä voi olla tapauksia. Määrät vaihtelevat suuresti vuosittain.

Tartunta saadaan vain metsämyyrästä. Virus kulkeutuu ihmiseen myyrän kuivuneista eritteistä hengitysteiden kautta. Usein tartunta saadaan asumusten ulkorakennuksista. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen.

Epidemiavuosia on noin kolmen vuoden välein ja ne sattuvat vuosiin, jolloin metsämyyriä on runsaasti. Myyräkuume aiheuttaa elinikäisen immuniteetin, joten sen voi sairastaa vain kerran elämässä.

Lue lisää myyräkuumeesta:
Myyräkuume on suomalaisten kansantauti

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia