Terveyserot ovat ennallaan

Koulutusryhmittäiset terveyserot ovat pysyneet tasaisen suurina 36 vuotta.

Terveyserot ovat ennallaan Kuva 1 / 1

Koulutusryhmittäiset terveyserot ovat pysyneet ennallaan, vaikka väestön terveys on kohentunut, osoittaa suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimusten analyysi 36 vuoden ajalta. Terveyseroihin tulisi puuttua aikaisempaa tehokkaammin, jotta kehityssuunta saataisiin käännetyksi, kirjoittavat professori Eero Lahelma ym. Lääkärilehdessä.

THL:n vuosina 1979–2014 toistaman kyselytutkimuksen aineistoissa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi terveytensä kokevien osuus pieneni hieman 36 vuoden aikana. Alimmassa koulutusryhmässä koettu terveys pysyi kuitenkin selvästi huonompana kuin kahdessa ylemmässä koulutusryhmässä. Naisten koettu terveys pysyi hieman parempana kuin miesten, mutta terveyserot olivat sukupuoliryhmissä lähes yhtä suuret.

Terveyserot kaventuivat jonkin verran 1980-luvulta 1990-luvulle. Sen jälkeen ne ovat säilyneet ennallaan 2010-luvulle saakka.

Terveyspolitiikan vertailussa Suomi on sijoittunut kärkipaikoille lähes kaikilla osa-alueilla, mutta suuret terveyserot ovat poikkeus eivätkä kansanterveysohjelmat ole niihin purreet. Terveyserojen kaventamisen keinoista monet ovat jatkuvasti ajankohtaisia: vaikuttaminen köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen sekä epäterveellisiin elintapoihin, kuten runsaaseen alkoholinkäyttöön ja tupakointiin.

Lähde: Lahelma E, Pentala O, Helldán A, Helakorpi S, Rahkonen O. Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina. Suom Lääkäril 2017;72:1631–6.

Artikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 25–32/2017.

Marianne Jansson

Kuva: Sami Perttilä

Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi