Tunnetko jo planetaarisen ruokavalion? ­— tällainen se on

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat vuoden 2023 kesällä. Niiden pohjalta rakennetaan parhaillaan kansallisia ravitsemussuosituksia.

Ihmiselle terveellinen ruokavalio on sitä myös maapallolle.
Adobe Stock
Ihmiselle terveellinen ruokavalio on sitä myös maapallolle.

Kesäkuussa annetut pohjoismaiset ravitsemussuositukset edistävät sekä ihmisen että ympäristön hyvinvointia. Niiden mukaista ruokavaliota kutsutaan planetaariseksi.

Planetaarinen ruokavalio on ympäristön ja maapallon kannalta vastuullinen ja kestävä sekä ottaa huomioon myös ihmisen ja luonnon riippuvaisuuden toisistaan.

Planetaarisen ruokavaliosuosituksen perusperiaatteet ovat:

  • enemmän kasviksia
  • enemmän
  • täysjyvää
  • enemmän
  • kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa
  • vähemmän punaista lihaa ja lihavalmisteita
  • vähemmän runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältäviä ruokia
THL:n mukaan esimerkiksi alle 65-vuotiaista miehistä vain 17 prosenttia syö kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä.

Harva suomalainen kuitenkaan syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja riittävästi, selvisi THL:n vuonna 2022 toteuttamassa Terve Suomi -kyselyssä .

THL:n mukaan esimerkiksi alle 65-vuotiaista miehistä vain 17 prosenttia syö kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Naisten vastaava luku on 37 prosenttia.

­­— Meidän kaikkien on hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden, kuten kasvisten, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen kulutusta. Maltillisillakin muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta.

Koko yhteiskunnan tuettava muutosta

Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ovat laatineet politiikkasuosituksen siitä, miten yhteiskunnassa voidaan tukea siirtymistä kasvi- ja kalapainotteisempiin ruokavalioihin. Se julkaistiin tällä viikolla.

Mukana hankkeissa ovat mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Bernin yliopisto, E2 Tutkimus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Suomen ympäristökeskus (Syke).

— Terveellinen ja kestävä ravitsemus on kaikkien asia. Koko yhteiskunnan on tuettava muutoksia, jotta kaikki voisivat syödä kestävästi, sanoo tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) tiedotteessa .