Tutkimus toi uusia välineitä autismin tunnistamiseen

Tutkimus toi uusia välineitä autismin tunnistamiseen Kuva 1 / 1

Oulun yliopistossa tehty väitöstutkimus kohentaa autismikirjon diagnostisia keinoja.

Aihe on ajankohtainen, sillä diagnostisia kriteerejä uudistetaan parhaillaan. Yhdysvaltalainen psykiatrinen tautiluokitus DSM-5 julkaistiin viime keväänä, ja Suomessa käytetty WHO:n tautiluokitus ICD-11 julkaistaan vuonna 2015.

LL Marja-Leena Mattilan väitöstutkimuksen mukaan useat diagnostiset kriteerit, päällekkäisyydet, epätarkkuudet ja monien psykiatristen liitännäishäiriöiden poissulkeminen laaja-alaisissa kehityshäiriöissä ovat aiheuttaneet sekaannuksia.

Tutkimuksen mukaan kaikki Asperger-lapset ja osa autistisista lapsista olisi jäänyt ilman diagnoosia DSM-5:n suunnitteluvaiheen kriteereillä. Väitöstyössä annettiin ehdotuksia lopullisten kriteerien parantamiseksi.

Muissa maissa saatiin samansuuntaisia tutkimustuloksia, ja aiheesta nousi maailmanlaajuinen keskustelu. DSM-5:n lopullisessa versiossa autismikirjon diagnostisia kriteerejä oli paranneltu.

– Tulokset osoittivat diagnostisten kriteereiden yhtenäistämistarpeen. ICD-11:een on syytä laatia yhdenmukaiset kriteerit DSM-5:n kanssa. Autismikirjon seulontalomakkeille on tarpeen määrittää eri kieliin ja kulttuureihin soveltuvat pisterajat, tutkimuksessa todetaan.

Autistisilla on paljon psyykkistä sairastavuutta

Väitöstyö muodostui 8-vuotiaita lapsia koskeneesta epidemiologisesta tutkimuksesta sekä AS- ja autistisia lapsia ja nuoria koskeneesta kliinisestä tutkimuksesta.

Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys oli 0,84 prosenttia. Autismi oli neljällä lapsella tuhannesta ja Aspergerin oireyhtymä kolmella tuhannesta.

Autististen piirteiden tunnistamisessa käytetään seulontalomakkeita sekä haastattelu- ja havainnointimenetelmiä.

Tutkimuksessa todettiin, että älykkyydeltään normaalitasoisilla autistisilla ja Asperger-lapsilla ja nuorilla on paljon psyykkistä sairastavuutta. Yli 70 prosentilla oli vähintään yksi mielenterveyshäiriö. Tavallisimpia olivat käytös-, ahdistuneisuus- ja unihäiriöt.

DSM-5:n puutteita autismikirjon häiriöiden diagnosoinnissa käsittelee myös muun muassa tuore JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus.

Mattilan väitöstutkimus "Autism spectrum disorders: an epidemiological and clinical study (Autismikirjon häiriöt: epidemiologinen ja kliininen tutkimus)" tarkastetaan 31.1.2014.

Miia Soininen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi

  • Hae lisätietoja Terveyskirjastosta: Autismi