Työikäinenkin voi sairastua Alzheimerin tautiin

Työikäinenkin voi sairastua Alzheimerin tautiin Kuva 1 / 1

Vaikka eteneviä muistisairauksia pidetään yleisesti vanhusten sairautena, Suomessa on 7 000–10 000 alle 65-vuotiasta muistisairasta, joiden merkittävin muistisairaus on Alzheimerin tauti, tutkimusjohtaja, LT Merja Hallikainen Itä-Suomen Yliopistosta kertoi tänään Lääkäripäivillä.

Hallikainen painotti Alzheimerin taudin varhaisen tunnistamisen merkitystä.

– Diagnoosin viivästyminen voi haitata hoidon onnistumista. Alzheimerin lääkehoidosta ja kuntoutuksesta on eniten hyötyä silloin, kun ne aloitetaan mahdollisimman varhain.

Ensimmäisiä oireita voi olla vaikea tunnistaa

Verrattuna iäkkäämpiin potilaisiin työikäisen Alzheimer on vaikeampi tunnistaa.

– Taudin ensi oireet voivat olla moninaiset. Tauti voi alkaa myös muilla kuin muistioireilla. Sellaisia ovat esimerkiksi nähdyn hahmottamisen, kielellisten toimintojen ja puheilmaisun vaikeudet, toisinaan jopa käytösoireet.

Tällöin puhutaan epätyypillisestä Alzheimerin taudista.

– Kätevyyden vaikeus voi tulla esille esimerkiksi pukemisen epävarmuutena tai vaikeutena solmia kengännauhoja. Muistitoiminnot säilyvät usein pitkään normaaleina.

Sairauden alkuvaiheessa käytännön ongelmia voivat olla vaikkapa vaikeus tunnistaa tuttujakin ihmisiä, hankaluudet liikennetilanteiden hahmottamisessa sekä epävarmuus liikkua kohtalaisen tutuissakin paikoissa.

– Potilaat saattavat hakeutua toistuvasti optikolle ja silmälääkärille epäsopivien silmälasien vuoksi tai päivystysvastaanotolle sekavuuden takia, koska he eivät ole löytäneet kotiin tutulta reitiltä, Hallikainen kuvaili.

Lääkkeet hidastavat toimintakyvyn heikkenemistä

Ennen varsinaista Alzheimer-diagnoosia potilaan kokemat oireet saatetaan tulkita masennuksen tai työuupumuksen aiheuttamiksi, jolloin itse Alzheimerin tauti saattaa jäädä piiloon.

– Vaikka työ ja arki vielä sujuvat eivätkä omaiset tai työtoverit ole havainneet toimintakyvyn laskua, taustalla voi olla alkava muistisairaus, Hallikainen muistutti lääkärikollegoita.

Hallikaisen mukaan työterveyshuolto on avainasemassa sairauksien tunnistamisessa, epäilyn herättämisessä ja seulonnassa. Lisätutkimuksia tehdään erikoissairaanhoidon neurologisissa tai psykiatrisissa yksiköissä, joissa on hyvät välineet oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi.

– Alzheimerin taudin oireenmukaisiksi hoidoiksi ovat vakiintuneet kolinergiset lääkkeet sekä glutamaattijärjestelmään vaikuttava memantiini. Ne hidastavat potilaan toimintakyvyn heikkenemistä ja vähentävät käytösoireita.

Potilas ja perhe tarvitsevat tukiverkon

Alzheimerin taudin puhkeaminen työikäisenä merkitsee potilaalle ja hänen läheisilleen suuria muutoksia arkielämään.

– Vakavan etenevän sairauden diagnoosi on aina järkytys – sitä suurempi, mitä nuorempana sairastuu eli mitä enemmän on menetettävää. Työikäisen puoliso on usein samanikäinen ja vielä työelämässä, eikä tulevaisuus omaishoitajana tunnu luontevalta.

Työikäisten Alzheimer-potilaiden kuntoutus ei Hallikaisen mukaan ole tällä hetkellä ajan tasalla.

– Alle 65-vuotiaille ja heidän läheisilleen suunnattuja tukitoimia ei ole järjestetty yhtä hyvin kuin iäkkäämmille sairastuneille.

Hallikainen painotti muistisairaan ja hänen läheisensä kaipaavan nimenomaan heille kohdistettua tukea ja palveluja, jotta sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen olisi helpompaa ja arkielämä jatkuisi normaalina mahdollisimman pitkään.

– Jokaisella potilaalla ja perheellä pitäisi olla tiedossa oma tukiverkko, johon olla yhteydessä, kun avun tarve syntyy. Tähän kuuluu esimerkiksi paikallinen muistihoitaja, muistikoordinaattori tai omahoitaja sekä omalääkäri.

Potilaan itsenäisyyttä tulisi tukea

Erityisesti työikäisenä sairastuneet ovat tottuneet hoitamaan asioitaan ja vaikuttamaan niihin, mitä tulisi Hallikaisen mukaan tukea nykyistä enemmän.

– Työikäinen muistisairas saattaisi hyötyä esimerkiksi henkilökohtaisesta avustajasta, jonka kanssa hän voisi asioida ja joka tukisi harrastuksiin ja muihin tapahtumiin osallistumista.

Potilasyhdistyksestä on paikkakunnasta riippuen mahdollista saada.

– Myös ystävät voivat olla tärkeä osa tukiverkkoa, Hallikainen muistutti.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Kuva: Pixmac

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi