Työryhmä linjaa leikkausten keskittämistä

Vaativa, monen erikoisalan konsultaatiovalmiutta edellyttävä kirurgia pitäisi keskittää nykyistä harvempiin sairaaloihin, ehdottavat selvityshenkilöt.

Työryhmä linjaa leikkausten keskittämistä Kuva 1 / 1

Miten operatiivista toimintaa voisi keskittää niin, että palvelut olisivat tasavertaisesti saatavilla, leikkauksia olisi yksiköissä laadun kannalta tarpeeksi ja kustannuksista voitaisiin säästää? Tätä ovat pohtineet selvityshenkilöt Reijo Haapiainen ja Petri Virolainen. He luovuttavat ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeriölle näinä päivinä. Kirurgi, gastroenterologi Haapiainen on johtava ylilääkäri HYKS:ssä, ortopedi Virolainen sairaalajohtaja TYKS:ssä.

Virolainen arvelee, että ehdotukset herättävät vastustusta, sillä monessa sairaalassa, jossa leikkaustoimintaa aiotaan supistaa, on tehty hyvää työtä.

– Emme ole laittaneet tämänhetkistä toimintaa paremmuusjärjestykseen, vaan arvioineet tilannetta tulevaisuuden tarpeen kannalta, hän painottaa.

Tekonivelleikkauksia liian monessa sairaalassa

– Tällä hetkellä potilaiden hoidossa on suuria alueellisia eroja ja myös osaaminen jakautuu epätasaisesti. Tätä on tarkoitus tasapainottaa.

Haapiainen ja Virolainen ovat ehdotuksessaan määritelleet, millä ehdoilla operatiivista toimintaa pitäisi keskittää. Keskeisenä periaatteena on, että leikkausmäärien pitää olla riittävän suuria. Suomessa suoritemäärät jäävät monissa sairaaloissa liian vähäisiksi.

– Jos jotain leikkauksia tehdään Suomessa vuodessa 20, niitä ei ole järkeä tehdä 20 eri sairaalassa.

Vaativa, monen erikoisalan konsultaatiovalmiutta edellyttävä kirurgia pitäisi ehdotuksen mukaan keskittää nykyistä harvempiin sairaaloihin. Esimerkiksi tekonivelleikkauksia on tähän asti tehty yli 50 sairaalassa. Epäonnistuneet lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat viime vuosina olleet yleisin syy potilasvahinkokorvauksiin.

– Jos nämä leikkaukset keskitettäisiin 12 sairaalaan, saataisiin parempaa laatua.

"Seuraa­vaksi on ai­ka käy­dä poliit­tista keskus­telua sii­tä, mi­ten keskit­tä­minen toteu­tetaan."

Vaativat uusintatekonivelleikkaukset pitäisi ehdotuksen mukaan keskittää yliopistosairaaloihin.

Viiteen yliopistosairaalaan pitäisi keskittää myös monen erikoisalan yhteistyötä edellyttävät syöpäleikkaukset sekä monet harvinaiset syöpäleikkaukset, kuten aivokasvainten, keuhkosyöpien, maksasyöpien ja luukasvainten leikkaukset.

Selvityshenkilöt ovat ottaneet esityksessään huomioon myös teknologistumisen: kalliita laitehankintoja on syytä keskittää.

Kaiken kaikkiaan vaativa operatiivinen toiminta pitää ehdotuksen mukaan keskittää laajan päivystysvalmiuden sairaaloihin. Muissa sairaaloissa leikkaustoiminnan pitää olla sellaista, ettei jatkuvaa ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä tarvita.

Enemmän resursseja jäljelle jääviin päivystyksiin

Laaja ympärivuorokautinen eri kirurgian alojen päivystysvalmius edellyttää myös anestesia- ja tehohoidon kapasiteettia ja kattavia diagnostisia tukipalveluja. Tietyt toimenpiteet pitäisi keskittää vain yliopistosairaaloihin ja jotkut harvinaisimmat vain osaan niistä. Haapiainen ja Virolainen toteavat ehdotuksessa, että tästä seuraa myös muiden kuin operatiivisten alojen päivystysten, kuten neurologian, synnytysten ja lastentautien, uudelleenjärjestelyjä.

Ehdotuksen mukaan yliopistosairaalat voisivat keskenään sopia, miten toimenpiteet jaetaan niiden kesken. Virolainen pohtii, että kun laajoja päivystyksiä on jatkossa vähemmän, se tietenkin pidentää matkaa osalle ihmisistä. Toisaalta heikko laatu on myös huonoa palvelua.

– Tällä hetkellä osassa sairaaloista voi olla sattumanvaraista, onko päivystämässä ortopedi vai gastrokirurgi. Olisi parempi, että päivystyspisteitä olisi vähemmän, mutta niissä olisi kunnon resurssit. Myös ensihoitovalmiuksia olisi syytä parantaa.

Lääkärin työkin muuttuu

Lääkäreille keskittäminen tietää muutoksia työsuhteisiin.

– On odotettavissa, että sairaalat, joissa operatiivista toimintaa ja päivystystä supistetaan, eivät ole kirurgeille yhtä houkuttelevia työpaikkoja kuin tähän asti, Virolainen sanoo.

Toisaalta laajan kirurgisen toiminnan ja päivystyksen sairaaloissa lääkäri saatetaan velvoittaa liikkumaan nykyistä enemmän.

– Uskoisin, että suurten sairaaloiden osaajat tulevat vierailemaan muissa sairaaloissa.

Keskittämisen vaatimus jo hallitusohjelmassa

Operatiivisen toiminnan keskittäminen on osa terveydenhuoltolain muutosten pakettia, jota parhaillaan valmistellaan, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä.

– Erikoissairaanhoidon tehokkuuden ja laadun kehittäminen ja niihin liittyvät säästötavoitteet mainitaan jo hallitusohjelmassakin. Nyt tekeillä oleva selvitys on osa tätä koskevaa valmistelutyötä. Ehdotukset eivät sellaisenaan edusta ministeriön kantaa.

Terveydenhuoltolaki on tarkoitus saada eduskunnalle lokakuussa. Sen jälkeen on aika antaa siihen liittyviä asetuksia, kuten asetus työnjaosta operatiivisilla aloilla.

– Tarkoitus on saada asetus valmiiksi vuodenvaihteessa. On odotettavissa, että asetukseen tulee siirtymäaika.

Asetuksella linjataan keskittämistä, mutta tyhjentävään luetteloon keskitettävistä toimenpiteistä ei pyritä.

– Seuraavaksi on aika käydä poliittista keskustelua siitä, miten keskittäminen toteutetaan, Keistinen summaa.

Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi

  • Hae lisätietoja Terveyskirjastosta: Kirurgia