Uhkaako H5N8-lintuinfluenssa ihmistä?

Vaikka virus on sairastuttanut arviolta satojatuhansia lintuja ympäri Euraasian ja Amerikan, sen ei ole missään todettu tarttuneen ihmiseen ja aiheuttaneen tautia.

H5N8-tyypin lintuinfluenssa on levinnyt Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon. Tautia on todettu linnuissa useissa Euroopan maissa.

Voiko H5N8 tarttua ihmiseen, Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti?

Riski on teoreettinen. Kokeellisesti H5N8 infektoi nisäkkäitä, mutta laboratorio-oloissakaan se ei tartu fretistä toiseen.

Vaikka virus on sairastuttanut jo varmaan satojatuhansia lintuja ympäri Euraasian ja Amerikan, sen ei ole missään todettu tarttuneen ihmiseen ja aiheuttaneen tautia. Virus on levinnyt muuttolintujen mukana Kiinasta ja kiertänyt maailmalla jo muutaman vuoden.

H5N1-lintuinfluenssaa on todettu ihmisilläkin. Onko se meille suurempi riski kuin H5N8?

Pääsääntöisesti lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, mutta H5N1 voi siirtyä ihmiseen ja olla tappava. Niistä, jotka infektion ovat saaneet, noin 30 prosenttia on kuollut.

Jos H5N1-virus sellaisenaan aiheuttaisi pandemian, se olisi varmaan tehnyt sen jo, kun sitä on ollut maailmalla parikymmentä vuotta. Toki muuntautumisen kautta ja uudella tavalla sekoittuneena näin voisi tapahtua.

H5N8 on uudempi sekoitus influenssaviruksista. Siinä H5-komponentti on samaa alkuperää kuin tappavassa viruksessa H5N1. Tätäkin virusta pitää tarkkailla.

Onko tyypin H5N1 virus todistetusti tarttunut ihmisestä toiseen?

Yksittäisiä tapauksia on raportoitu. Esimerkiksi isoäiti on sairastunut hoidettuaan tautiin vakavasti sairastunutta lasta lähikontaktissa.

Miksi lintuinfluenssavirukset eivät ole muuntuneet pandemioita aiheuttaviksi?

Siihen on monta estettä. Reseptoria, jota virus käyttää linnuissa, ei löydy ihmisen ylähengitysteistä. Se löytyy ihmisen silmän sidekalvolta ja keuhkojen alveoleista. Siksi ihmisten saamat tartunnat ovat olleet silmätulehduksia tai syviä keuhkoinfektioita ja pneumonioita.

Jotta lintuinfluenssa leviäisi ihmisestä toiseen, viruksen reseptorispesifisyyden pitäisi muuntua niin, että se pärjäisi myös ylähengitysteissä. Lämpötilakin siellä on haastava, noin 33 astetta, kun linnun peruslämpötila on 41 astetta.

Miten ihminen voi saada lintuinfluenssan?

Riski on suurin, jos on tekemisissä sairastuneiden villilintujen tai kanojen kanssa. Tauti on saatu, kun on oltu sairaiden lintujen välittömässä läheisyydessä, hengitetty aerosolia tai pyyhitty silmiä. Yleensä sairastuneet ovat työskennelleet kanataloudessa tai osallistuneet kanojen tuhoamiseen.

Voiko lintuinfluenssan saada syömällä kananmunia?

Taudin ei ole todettu tarttuneen ihmiseen elintarvikkeiden välityksellä. Ruuansulatuskanavan kautta leviäminen ihmiseen ei ole toimiva reitti. Lisäksi ruuan lyhytaikainenkin lämmitys tappaa viruksen.

Voisiko pandemia lähteä liikkeelle Ahvenanmaalta?

Jos uusia variantteja syntyy, olosuhteet ovat otollisimmat Kaukoidässä, missä eläviä kanoja myydään toreilla ja eri virukset pääsevät sekoittumaan. Suomen tapaukset eivät ole todennäköinen lähtökohta pandemialle.

Vaikka terveysuhka ihmiselle on pieni, vaikutukset luonnonlintuihin ja siipikarjaan ovat vakavat.

Seuraavan pandemian aiheuttajaa on vaikea ennustaa. Kaikkia lajista toiseen siirtyviä influenssaviruksia on syytä tarkkailla.

Kirjoittaja:
Heli Väyrynen
uutispäällikkö

Kuva:Fotolia

Julkaistu Lääkärilehdessä 51–52/2016.