Ukrainassa elinajanodote on Euroopan alhaisimpia

Ukrainassa elinajanodote on Euroopan alhaisimpia Kuva 1 / 1

Ukrainan tämänhetkinen kriisi ei ole vain geopoliittinen, vaan maassa on suuria kansanterveydellisiä ongelmia, joiden korjaamiseen tarvitaan kansainvälistä apua. Näin sanoo kansanterveystieteen professori Johan Mackenbach, joka on tutkinut Euroopan terveyseroja yli 20 vuoden ajan.

Mackenbachin mukaan Ukrainassa elinajanodote on alhaisempi kuin mitä matala kansantulotaso antaisi odottaa. Tuoreessa selvityksessä, jossa tutkittiin 43 Euroopan maan terveyspolitiikkaa kymmenellä osa-alueella (tupakoinnin rajoittaminen, verenpaineen hoito, äitiysneuvolatoiminta, syöpäseulonnat ym.) Ukraina menestyi kaikista maista heikoimmin, kaikilla osa-alueilla.

– Jos Ukrainassa voitaisiin välttää ne kuolemat, jotka ovat vältettävissä hyvän terveydenhuollon ansiosta, vuosittaisten kuolemien määrä (noin 700 000) puolittuisi. Ero Ruotsin ja Ukrainan elinajanodotteessa on merkittävä: 14 vuotta miesten ja 10 vuotta naisten kohdalla, Mackenbach kirjoittaa Lancetissa.

Alhainen elinajanodote kertoo huonosta poliittisesta johtamisesta. Entisissä kommunistisissa maissa, joissa onnistuttiin saavuttamaan kohtuullisesti toimiva demokratia, elinajanodote lähti nopeaan ja vahvaan kasvuun.

– Kun kaaosvuodet olivat ohi, esimerkiksi Virossa ja Tsekissä tapahtui kuolleisuuden nopea väheneminen niissä tilanteissa, joihin terveydenhuollolla voidaan vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sydänsairaudet. Myös muu poliittinen kehitys, kuten korruption väheneminen, vaikuttivat asiaan, Mackenbach korostaa.

"Ei samoja lääkkeitä kuin Kreikkaan"

Johan Mackenbachin mukaan ukrainalaisten terveydentila saataisiin kohenemaan, jos maassa voitaisiin rauhanomaisesti siirtyä täyteen demokratiaan. Tarvitaan myös tehokkaita instituutioita, jotka edistävät kansalaisten terveyttä ja ajavat juuri Ukrainalle räätälöityä terveyspolitiikkaa.

– Uusi hallitus tarvitsee merkittävää taloudellista tukea muun muassa EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta välttääkseen maan talouden romahtamisen. Ne eivät tue ehdoitta, mutta tärkeintä olisi, etteivät ehdot olisi vastaavat kuin esimerkiksi Kreikan kohdalla. Ne ovat heikentäneet maan terveydenhuoltoa merkittävästi.

Jos sama laskuvirhe tehdään Ukrainan kohdalla, seuraukset voivat olla monta kertaa huonommat, Mackenbach painottaa.

Kriisissä tarvitaan perusterveydenhuoltoa

Lääkärilehden viime marraskuussa haastattelema Mackenbach painottaa, että hyvin järjestetty perusterveydenhuolto auttaa kaventamaan terveyseroja ja tavoittamaan huono-osaisia väestöryhmiä.

­Nämä tehtävät korostuvat kriisitilanteessa, jossa työttömyys ja huono-osaisuus lisääntyvät, Rotterdamin Erasmus-yliopistossa professorina toimiva Mackenbach sanoi haastattelussa.

Suurimmissa talousvaikeuksissa olevat maat voisivat hänen mukaansa turvata terveyspalvelujen tarjonnan ja väestön terveyden myönteisen kehityksen toimilla, jotka ehkäisevät sairauksia.

– Ehkäisyn kustannustehokkuus on yleensä hoitoa ja hoivaa selvästi parempi. Ennaltaehkäisyn ja kansanterveystyön resursseja on kuitenkin leikattu ensimmäiseksi. Näin on tehty todennäköisesti siksi, että sairauksien ehkäisyn vaikutukset voidaan havaita vasta paljon seuraavia vaaleja myöhemmin.

Jaana Ahlblad
toimittaja

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla

Oletko jo lukenut nämä?