Vaihdevuosi-iän hormonihoito pienentää riskiä kuolla sydäninfarktiin

Vaihdevuosi-iän hormonihoito pienentää riskiä kuolla sydäninfarktiin Kuva 1 / 1

Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa on tarkasteltu vaihdevuosien hormonihoidon vaikutusta sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen aiheuttamaan kuolemanriskiin.

Tutkimuksessa oli mukana lähes puoli miljoonaa suomalaista naista, jotka olivat käyttäneet hormonihoitoa vuosien 1994–2009 aikana. Osallistujien keski-ikä oli 52,2 vuotta. Heidän riskiään kuolla sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen sekä myös kokonaiskuolleisuutta verrattiin samanikäiseen taustaväestöön.

Tulokset osoittivat, että sydäninfarktikuoleman riski oli hormonihoitoa käyttävillä 18–54 prosenttia pienempi kuin taustaryhmässä. Riski oli sitä pienempi mitä pitempään hoito oli jatkunut. Aivohalvauskuoleman riski puolestaan oli 18–39 prosenttia pienempi kuin taustaryhmässä. Aivohalvauskuoleman riskin pieneneminen ei ollut selvästi yhteydessä käyttöajan pituuteen.

Myös kokonaiskuolleisuus oli hormonihoitoa käyttävillä 12–38 prosenttia pienempi kuin taustaväestöllä, ja tämänkin riskin pieneneminen oli suhteessa hormonihoidon kestoon.

Tutkimusta johtaneen dosentti Tomi Mikkolan mukaan prosenttiluvut tarkoittavat sitä, että 5–10 vuoden ajan hormonihoitoa käyttäneiden naisten ryhmässä tapahtui 19 sydäninfarktikuolemaa ja 7 aivohalvauskuolemaa vähemmän tuhatta naista kohti kuin niillä, jotka eivät hoitoa käyttäneet.

Hormonien aloitusiällä ei väliä

Tutkimustuloksia verrattiin yhdysvaltalaisen Women’s Health Initiative (WHI) -tutkimukseen, jonka mukaan vaihdevuosi-iän hormonihoito voisi suojata sydäntä vain jos hormonien käyttö alkaa alle 60-vuotiaana. Tässä suomalaistutkimuksessa suojavaikutus ei kuitenkaan riippunut siitä, minkä ikäisenä hoito oli aloitettu.

Mikkola pohti mahdollisia selityksiä tulosten eroavuudelle. Hänen mielestään yksi selitys voisi olla siinä, että Suomessa käytetään hormonihoitona luonnollista estrogeenia, niin sanottua estradiolia, kun taas WHI-tutkimuksessa ja Yhdysvalloissa yleensäkin käytetään tiineen tamman virtsasta eristettyä konjugoitua estrogeenia.

– Estradioli voi suojata ihmisen sydäntä ja verisuonia paremmin kuin hevosestrogeeni, Mikkola huomauttaa.

Tutkimuksessa mukana ollut professori emeritus Olavi Ylikorkala toteaa, että hormonihoidon vaikutukset voivat riippua myös geeneistä sekä ruokavaliosta ja muista elintavoista.

– Siksi hormonihoidon vaikutukset tulisikin aina selvittää siinä maassa ja väestössä, missä hoitoa käytetään, hän painottaa.

Tutkimuksen heikkous

Mikkolan mukaan nyt tehdyn tutkimuksen heikkous on, ettei se ole lumekontrolloitu.

– On tietenkin huomioitava, että hormonihoitoa käyttävät naiset ovat jossain määrin valikoitunut ryhmä. Ne taas, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, eivät todennäköisesti aloita hormonihoitoa lainkaan.

Tästä huolimatta Mikkola pitää tuloksia merkittävinä. Ne voivat hänen mielestään tyynnyttää huolta siitä, että suomalaisten hormonihoidon käyttö olisi aiheuttanut ylimääräisiä sydänkuolemia.

Lähde:
Helsingin yliopisto

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi