Väitös: Kurinpitomenetelmät eivät vähentäneet kiusaamista

Revon mukaan varhaiskasvatuksessa käytetyt kurinpitomenetelmät, kuten lasten eristäminen muista ja jäähypenkillä istuttaminen, eivät vähentäneet kiusaamista.

Varhaiskasvatuksessa käytetyt kurinpitokeinot eivät vähennä kiusaamista. Lasten ja nuorten vertaissuhteissa esiintyvä kiusaaminen on vakava ja pitkäaikainen uhka hyvinvoinnille. Näin toteaa 22. toukokuuta Helsingin yliopistossa väittelevä kasvatustieteen maisteri Laura Repo.

– Kaikki kiusaamiseen liittyvät ilmiöt ovat voimakkaasti syrjäyttäviä, ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset ovat suuret, hän sanoo.

Repo selvitti väitöstutkimuksessaan mitä 3–6-vuotiaat päiväkotilapset ymmärsivät kiusaamisilmiöllä, miten yleistä se on, millaisia piirteitä siihen liittyy sekä miten kiusaamiseen puututaan päiväkodeissa.

Tulosten mukaan jo hyvinkin pienet lapset tunnistivat kiusaamisen tahalliseksi toista loukkaavaksi käytökseksi. Kiusaaminen koski 12 prosenttia päiväkotilapsista ja ilmeni useimmiten kaverisuhteiden ulkopuolelle sulkemisena.

Pojat olivat kiusaamisessa useammin mukana kuin tytöt. Lisäksi erityisen tuen tarve näyttäisi altistavan myös kaverisuhdepulmille. Kiusaaminen näyttäytyi ryhmäilmiönä jo päiväkotiryhmissä, etenkin poikien keskuudessa.

Revon mukaan varhaiskasvatuksessa käytetyt kurinpitomenetelmät, kuten lasten eristäminen muista ja jäähypenkillä istuttaminen, eivät vähentäneet kiusaamista. Siitä huolimatta jopa 76 prosenttia päiväkotien työntekijöistä käytti jäähypenkkiä puuttuessaan häiritsevään käyttäytymiseen. Tavallista oli myös puuttua huonoon käytökseen uhkailemalla lasta jonkin mieluisen asian menettämisellä tai kieltämällä leikkimisen.

Kiusaamista esiintyi selvästi vähemmän niissä ryhmissä, joissa lasta ohjailtiin keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla, ilman suoria rangaistuksia. Lisäksi näissä ryhmissä henkilökunta koki, että kiusaaminen loppui puuttumisen jälkeen.

Tutkimuksessa todetaan, että toisten tunnetilojen peilaamisen ja myötäelämisen taidot ovat kehittyviä ominaisuuksia.

– Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa edellyttää huomion kiinnittämistä aiempaa vahvemmin lapsiryhmän koheesioon sekä yksilötason pedagogisiin ratkaisuihin, silloin kun lapsi on kiusannut muita, Repo sanoo.

Muita kiusaavalla lapsella tulisi olla oikeus sellaiseen asianmukaiseen ohjaukseen, jonka avulla hän voi oppia sosiaalisesti hyväksyttyjä tapoja toimia yhdessä toisten kanssa.

Laura Repo väittelee 22.5. klo 12 käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Bullying and its prevention in early childhood education.

Lähde:
Helsingin yliopisto

Kuva:
Panthermedia