Verestä ja virtsasta tunnistettiin lasten munuaissyövän DNA:ta

Löytö auttaa yksilöllisemmän hoidon suunnittelussa.

Adobe/AOP

Verestä ja virtsasta otetusta nestebiobsiasta voidaan tunnistaa lasten munuaissyövän eli Wilmsin tuumorin DNA:ta. Verestä voidaan tunnistaa myös ennusteen kannalta merkittäviä kasvaimen perimän muutoksia.

Journal of Clinical Oncology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus selvitti, voiko munuaissyöpää sairastavien lasten verestä ja virtsasta otetusta nestebiobsiasta tunnistaa syövän perimää. Wilmsin tuumori eli nefroblastooma on harvinainen sairaus, mutta yleisin lasten munuaissyöpätyyppi, jota hoidetaan Suomessa kymmenellä lapsella vuodessa. Madanat-Harjuoja L ym. J. Clin. Oncol. 17.5.2022

Tutkimuksessa oli mukana 50 levinnyttä Wilmsin tuumoria sairastavaa lasta. Aineisto oli peräisin amerikkalaisesta Children's Oncology Groupin biopankista. Potilaista oli otettu diagnoosihetkellä veri- ja virtsanäytteet sekä kasvaimesta kudosnäyte. Näytteet sekvensoitiin ja niistä tutkittiin syövän DNA.

Syövän DNA:ta löytyi veren seerumista 82 prosentilla ja virtsasta 26 prosentilla potilaista. Verestä otetulla nestebiopsialla pystytään siis tunnistamaan potilaat, jotka sairastavat aggressiivista ja siten todennäköisemmin uusiutuvaa Wilmsin tuumoria ja jotka hyötyisivät entistä tarkemmasta hoidon räätälöinnistä. Potilailla, joilla ei ollut suurta määrää kasvaimen DNA:ta veressä, näytti olevan parempi kokonaisennuste.

Nestebiopsia on verestä tai virtsasta otettava näyte, josta voidaan tunnistaa syöpäsoluista vapautunutta perimää eli DNA:ta. Nestebiopsiaa on käytetty vain aikuisten rinta-, keuhko- ja suolistosyövissä. Nestebiopsian hyödyistä lasten syöpien diagnostiikassa ja hoidossa on varsin vähän tietoa.

Tietoa hoidon aikana

Lasten munuaissyöpien hoito aloitetaan sytostaateilla, jonka jälkeen kasvain poistetaan leikkauksessa. Tieto syöpäkasvaimen perimästä ja aggressiivisuudesta saadaan kattavasti selville vasta, kun potilas on jo saanut hoitoa. Kaikki Wilmsin tuumoria sairastavat potilaat saavat saman alkuhoidon riippumatta kasvaimen uusiutumisriskistä.

–Jos solutyyppi tiedettäisiin jo diagnoosihetkellä, olisi mahdollista tunnistaa ne lapsipotilaat, joilla on keskimääräistä aggressiivisempi syöpätyyppi. Silloin hoito voitaisiin räätälöidä paremmin, ja toisaalta pienemmän riskin potilaat säästyisivät myöhemmin tulevilta rankkojen hoitojen haittavaikutuksilta, kertoo lasten hematologiaan ja onkologiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Laura Madanat-Harjuoja , tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

Nestebiopsia on helpompi ottaa kuin koepala, joten potilaan syöpäsolujen perimämuutoksista voidaan saada tietoa hoidon aikana. Muutokset voivat kertoa esimerkiksi kasvaimen muuttumisesta solusalpaajahoidolle resistentiksi tai immuuniksi, jolloin on aika vaihtaa toisenlaiseen hoitoon.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?