Saunomisesta voi olla apua immuunipuolustukselle, havaittiin uudessa suomalaistutkimuksessa.
Puolen tunnin saunominen, jonka välissä oli lyhyt vilvoittelu kylmässä suihkussa, nosti kaikkien valkosolutyyppien määriä veressä.
Kahden immuunipuolustukselle keskeisen valkosolutyypin eli neutrofiilien ja lymfosyyttien määrät palasivat lähtötasolleen puolessa tunnissa.
– Tämä voi kertoa siitä, että saunominen mobilisoi lisää valkosoluja verenkiertoon kudoksista, minne ne varastoituivat takaisin saunomisen jälkeen. Valkosolujen jaksottainen vapautuminen verenkiertoon on hyväksi, sillä varastoista poistuessaan ne voivat tarkkailla ja reagoida taudinaiheuttajiin paremmin, kertoo akatemiatutkija Ilkka Heinonen Turun yliopistosta tiedotteessa .
Tutkimuksessa mitattiin myös sytokiinien pitoisuuksia. Saunominen ei keskimäärin juurikaan muuttanut niiden pitoisuuksia veressä.
– Kiinnostavaa kuitenkin oli, että useiden sytokiinien pitoisuudet muuttuivat sen mukaan, mitä enemmän kehon lämpötila nousi saunoessa. Valkosolumuutoksilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä kehon lämpötilan muutokseen, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta tiedotteessa.
Tulokset voivat selittää osaltaan jo aiemmin tunnettujen saunomisen terveysvaikutusten syntymistä elimistössä. Tutkijat kuitenkin tähdentävät, että tämä tutkimus rajoittui yhteen saunomiskertaan ja välittömiin vaikutuksiin. Pitempiaikaisista terveysvaikutuksista ei sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.
Tutkimukseen osallistui 51 aikuista, joiden ikä oli keskimäärin 50 vuotta.
Tulokset on julkaistu lämpövaikutuksiin keskittyvässä Temperature -tiedelehdessä.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
