11 osumaa
Koronarealistien tapaiset ryhmät tuottavat aktiivisesti vasta-asiantuntijuutta, kirjoittaa Johanna Vehkoo.
Piia Jallinoja ja Esa Väliverronen tutkivat sitä, miten korona-aika on vaikuttanut suomalaisten luottamukseen instituutioita, viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan.
Afflicted-dokumentti piirtää esiin vaihtoehtohoitojen koko kirjon. Osa hoidoista on etäisesti tuttuja ja Suomeenkin rantautuneita, osa kovasti erikoisia ja mystisiltä vaikuttavia, kirjoittaa Jani Turunen.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Edzard Ernstin kirja läpivalaisee tehokkaasti ja armotta homeopatian hyödyt ja haitat sekä harjoittajien motiivit, kirjoittaa Timo Strandberg arviossaan teoksesta A Scientist in Wonderland.
Lääkärien asenteet uskomushoitoja kohtaan ovat koventuneet. Nuoret lääkärit ovat hiukan kokeneempia lääkäreitä kriittisempiä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen mukaan suurelle yleisölle on kerrottava, että ns. vaihtoehtoiset hoitomuodot eivät kuulu lääketieteeseen.
Pahimmillaan terveydenhuoltojärjestelmän toimimattomuus voi vähentää luottamusta lääketieteeseen yleensä, kun huolestunut potilas hakee vaihtoehtoista apua.
On hyvä miettiä, miksi niin monet potilaat jättävät kertomatta meille lääkäreille vaihtoehtohoidoistaan.
Suomalaislääkärit ottavat aiempaa selvemmin kantaa vaihtoehtohoitoihin. Kolmannes heistä voisi harkita akupunktiota, mutta henkiparannuksen kaltaisia hoitoja kohtaan lääkärit ovat aiempaa selvästi kielteisempiä.
Niin sanottujen vaihtoehtohoitojen hyödyistä ja haitoista on kiistelty jo kauan. Koska Suomessa laaditaan parhaillaan lakia näiden hoitojen kontrolloimiseksi, lienee paikallaan tuoda keskustelun tueksi muutamia aiheesta aiemmin esitettyjä kommentteja.